Lähivuosien aikana tekstiiliteollisuus on kasvanut merkittävästi aiheuttaen huolta alan ympäristövaikutuksista. Tekstiiliteollisuuden vallitseva arvoketju on lineaarinen, mikä on johtanut yhä kasvavaan resurssien tarpeeseen. Pystyäkseen siirtymään pois nykyisestä toimintamallista, joka jatkuessaan aiheuttaa merkittävän ympäristötaakan, teollisuuden on omaksuttava uusia kestävämpiä toimintamalleja. Vaikka tiedossa on monia tapoja parantaa ekologisuutta, niiden toteuttaminen suuressa mittakaavassa on haasteellista.

Tämän diplomityön pääasiallinen tavoite oli tutkia tiettyä osaa työvaateyrityksen arvoketjusta ja tunnistaa mahdollisuusalueet sellaisten toimintatapojen toteuttamiseksi, jotka tuottaisivat hyötyjä ympäristön näkökulmasta. Tarkasteltu arvoketjun osa sisälsi työvaateyrityksen, heidän asiakkaansa ja tekstiilinkierrätyslaitoksen. Tutkimus noudatti muotoiluajattelu menetelmän periaatteita. Pääasiallisen tavoitteen lisäksi tutkimus tuotti tietoa sivuteemoista, kuten haasteista ja tavoitteista, joita kullakin sidosryhmällä arvoketjussa on ympäristöystävällisempiin toimintamalleihin liittyen, synergioista sidosryhmien toimintojen välillä ja keskeisistä esteistä arvoketjussa tiettyjen ympäristölle edullisten käytäntöjen toimeenpanemiseksi. Muotoiluajattelu prosessisin loppuun saattamiseksi tuotettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja yhden määritellyn mahdollisuusalueen sisällä ja yksi vaihtoehtoisista ratkaisuista kehitettiin edelleen konseptitasoiseksi ehdotukseksi.