Tässä tutkimuksessa keskitytään suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen yhteistyöverkostossa (engl. collaborative network). Tarve aihepiirin tutkimukselle on viime vuosina kasvanut yritysten välisen yhteistyön lisäännyttyä kiristyvän kilpailun myötä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa suorituskyvyn mittausjärjestelmän kehittämisestä ja sen käytöstä suorituskyvyn johtamisen tukena yhteistyöverkostossa. Tutkimustavoite on jaettu kahteen tutkimuskysymykseen: miten suorituskyvyn mittausjärjestelmä voidaan suunnitella yhteistyöverkostoon ja miten suorituskykyä voidaan johtaa yhteistyöverkostossa. Tutkimus on laadullinen ja tarkastelee yhtä suomalaista yhteistyöverkostoa, joka koostuu päämiesyrityksestä ja jälleenmyyntiverkostosta. Tutkimustulokset on raportoitu viidessä eri artikkelissa, joissa on hyödynnetty erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Työssä tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu sekä verkoston että yksittäisten verkostoyritysten näkökulmista. Tutkimus laajentaa aiempaa tutkimustietoa tarjoamalla uutta, entistä syvempää ymmärrystä verkoston suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen. Tutkimus esittelee kolmiportaisen prosessimallin mittareiden suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksessa on myös arvioitu ja testattu kehitettyä prosessimallia. Tämän pohjalta on määritelty tekijöitä, jotka vaikuttavat prosessin toteutukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin osallistava kehittäminen, positiivisen verkostokulttuuri sekä ulkopuolisen prosessin koordinoijan rooli. Toisena keskeisenä kontribuutiona on ymmärryksen lisääntyminen siitä, miten suorituskykyä voidaan johtaa verkostossa ja miten mittausjärjestelmän tuottamaa informaatiota voidaan käyttää hyödyksi verkoston johtamisessa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa. Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttö soveltuu myös yhteistyöverkoston suorituskyvyn johtamiseen. Tulokset osoittavat muun muassa, että verkoston luottamus ja avoimuus ovat kasvaneet mittausjärjestelmän käyttöönoton myötä ja toiminnasta on tullut läpinäkyvämpää. Tulosten pohjalta on luotu konkreettinen johtamistyökalu, jonka avulla voidaan arvioida suorituskyvyn johtamisen tasoa verkostossa. Työkalu on käytännöllinen väline suorituskyvyn johtamisen ja toiminnan kehittämiselle kohti määriteltyä tavoitetilaa.