coconut husker; sauva; kookospähkinän kuorin

Tiedoston ID	662571
Tiedoston nimi	VK4902_477.tif

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0

Tiedostoa voi käyttää vapaasti myös kaupallisesti. Tiedoston yhteydessä on mainittava tekijä ja/tai kuvaaja sekä kokoelman ja organisaation nimi. Käyttöohjeet: Käyttäjä vastaa tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta sekä siitä, että tiedot ovat oikein. Henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Käyttäjä vastaa lupien hankkimisesta tiedostoissa esiintyvien henkilöiden, teosten ja tavaramerkkien osalta. Käyttäjä vastaa käyttötarkoituksen mukaisesta tiedostonkäsittelystä. Pyydämme toimittamaan Museoviraston kirjastoon vapaakappaleen painetusta julkaisusta, jossa tiedostoa on käytetty. Jos ladattavan tiedoston ominaisuudet eivät ole riittävät, ota yhteyttä Museoviraston Kuvakokoelmiin (kuvakokoelmat@museovirasto.fi). 3D: FINNA-palvelussa on julkaistu 3D mallista verkkoesittämiseen soveltuva kevennetty versio.

coconut husker; sauva; kookospähkinän kuorin

fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Lik föreg. (473)= Kokosnötöppnare lik de föreg.

Kookospähkinän kuorin. Vaaleasta puusta veistetty sauva. Esineessä on miekkamainen lapa ja toisessa päässä tasareunainen kädensija. Kapeimmassa kohdassa kädensijan jälkeen on väkäset kummallakin sivulla, ikään kuin miekan väistin.

A wooden coconut husker carved with a sword-like blade at one end, a barbed handle at the other.

Tallennettuna:

Aineistotyyppi

Esine

Organisaatio

Suomen kansallismuseo

Kokoelma

Yleisetnografiset kokoelmat

Tunniste

VK4902:477

Mitat

pituus: 42,3 cm
leveys, suurin: 3,7 cm
paksuus: 1,5 cm

Valmistus

valmistusaika 1910-luku
Tekniikka: käsityö
Materiaali: puu

, Papua-Uusi-Guinea; Papua-Uusi-Guinea, Flyjoen suu, Kiwain saari

Käyttö

kookospähkinän kuorin
Maahan rakennusten ulkopuolelle lyöty lyhyt keppi, jossa oli tylppä kärki, oli tavallinen kookospähkinän kuorimisväline. Pähkinää pidettiin molemmin käsin ja lyötiin kepin kärkeä vasten, jolloin kuituinen osa kuorta irtosi. Kuorin saattoi olla joko vanha puukeihäs, tai erikseen puusta tai luusta valmistettu, mutta molemmista puhuttiin nimellä wági tai sóke. Joihinkin pidempiin kuorimiin taas veistettiin erilaiset päät, joilla oli kummallakin oma käyttötapansa: toisella rikottiin kuorta, toisella kaavittiin kookospähkinän sisusta. Pitkiä kuorimia voitiin käyttää myös kaivuukeppeinä puutarhaviljelyssä, vaelluskeppeinä, ja jopa lyöntiaseina. Jos puiseen kuorimeen oli veistetty ihmishahmo, sen nimitys oli urío-wági tai -sóke ─ urío viittasi sekä veistettyyn ihmisen kuvaan että kuolleen henkeen. Ihmiskuvilla veistetyt kuorimet olivat seremonialliseen tarkoitukseen käytettyjä esineitä. (Landtman 1933.)
Tätä esinettä on ehkä käytetty myös kaivuukeppinä.
Paikka: Flyjoen suu, Kiwain saari

Näyttelyt

Kaukaa haettua - Kulttuurien museon perusnäyttely, 08.11.2004 - 19.05.2013

Satumaa ja sen asukkaat - Gunnar Landtman Papua-Uudessa-Guineassa 1910 - 1912, 03.04.2001 - 12.08.2001

Kaukaa haettua - Kulttuurien museon perusnäyttely

Aiheet

ruoanvalmistusvälineet