vetoavain; kellonperät; breguetavain; räikkäavain; taskukellon vetoavain
vetoavain; kellonperät; breguetavain; räikkäavain; taskukellon vetoavain
Ohut pitkänomainen taskukellon vetoavain jonka keskiosassa on liikkuva kiinnityslenkki. Lenkistä roikkuu kellonperät. Vetoavaimet olivat kellojen välttämättömiä lisävarusteita, joita valmistettiin laajalti 1500-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Sekä miehet että naiset käyttivät kellojen vetoavaimia koruina. Miehet kiinnittivät vetoavaimen tyypillisesti ketjuun tai kellonperiin. Kellonperät kiinnitettiin puolestaan taskukelloon, jota kannettiin joko housujen tai liivin taskussa niin, että ketjussa roikkuva vetoavain jäi näkyville. Naiset kiinnittivät vetoavaimen vyötäröllä roikkuvaan ketjuun, johon kuuluivat talouden tärkeät avaimet tai jota käytettiin korun tapaan, jolloin ketjuun saattoi olla kiinnitettynä myös kello.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen Kellomuseo |
Kokoelma |
Esinekokoelma |
Tunniste |
4377:163 |
Mitat |
pituus, suurin 318.00 mm (kellonperät) leveys, suurin 28.00 mm (kellonperät) korkeus, suurin 60.00 mm (vetoavain) leveys, suurin 11.00 mm (vetoavain) |
Valmistus |
1800 - 1900 teollinen tuote metalli (kellonperät) metalli (kellonperät) metalli (vetoavain) metalli (vetoavain) |
Käyttö |
Breguetavain Kelloseppä Abraham Louis Breguet (1747-1823) kehitti vetoavaintyypin, joka tunnetaan edelleen hänen nimellään. Avaimessa on yksinkertainen räikkämekanismi, joka estää sen kääntämisen väärään suuntaan. Joissain breguetavaimissa, kuten tässä, jousimekanismi on piilotettu avaimen sisään, toisissa se puolestaan on näkyvissä. Kelloa vedettäessä oli tärkeää kääntää vetoavainta oikeaan suuntaan, väärään suuntaan kääntäminen saattoi rikkoa kellokoneiston. |
Aiheet |
Luokitus |
esine (aineistotyyppi)
vaatetus (pääluokka)
asusteet (alaluokka)
koristautuminen (pääluokka)
korut ja koristeet (alaluokka)
numerot, luvut ja mitat (pääluokka)
ajanmääritys (alaluokka)
vetoavain (yleisnimi)
kellonperät (yleisnimi)
|