Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko sijoittajien sentimentillä mahdollista ennus-taa osakemarkkinoiden tuottoja. Tärkeimpänä päämääränä on tutkia, miten koko- ja arvoanomaliat vaikuttavat sijoittajien sentimenttiin. Tutkimus toteutetaan Suomen osa-kemarkkinoilla, sillä suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on tutkinut sentimentin vaikutusta USA:n osakemarkkinoilla ja muualla Euroopassa, joten on tärkeää selvittää vaikuttaako ilmiö myös Suomessa. Tutkimuksen aikavälinä on 1995–2014, mikä tekee kuukausittaista aineistoa käytettäessä yhteensä 224 havaintoa. Lisäksi selvitetään vai-kuttaako sijoittajien sentimentti ajasta riippumatta jakamalla tutkimusaikaväli kahteen osaan aikavälille 1995–2005 sekä 2005–2014. Sijoittajien sentimentti-indikaattorina on käytetty Tilastokeskuksen keräämää kuluttajabarometriä, joka mittaa kuluttajien näke-myksiä kotitalouden sekä kansantalouden kehityksestä seuraavan 12 kuukauden aikana.

Tärkeimpänä tutkimusmenetelmänä käytetään Granger-kausaalisuustestiä, sillä mene-telmä on todettu päteväksi useissa vastaavissa tutkimuksissa (Jansen & Nahuis 2003). Koko- ja arvoanomalioiden vaikutusta selvitetään muodostamalla osakeportfolioita tun-nuslukuperusteisesti (P/B sekä P/E) sekä jakamalla osakkeet markkina-arvon mukaises-ti. Portfolioiden muodostuksessa on noudatettu Fama ja Frenchin (1992,1993) portfoli-on muodostuskriteereitä. Tämän jaottelun lisäksi tutkielmassa käytetään toimialaperus-teista jaottelua, sillä valtaosa Helsingin pörssin yrityksistä toimii teollisuusalalla ja suo-raan kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden osuus on vähäisempi.

Sijoittajien sentimentin ja osakemarkkinoiden tuottojen todettiin korreloivan positiivi-sesti. Granger-kausaalisuustestin tulosten perusteella kausaalisuuden havaittiin kulkevan kuitenkin ainoastaan yhdensuuntaisesti osakemarkkinoista sijoittajien sentimenttiin. Tällä tarkoitetaan, että sentimentti-indikaattorina käytettyä kuluttajabarometriä ei ole mahdollista hyödyntää sijoituspäätöksiä tehdessä. Toisensuuntainen kausaalisuus osoit-taa kuitenkin, että suomalaiset kuluttajat hyödyntävät osakemarkkinoista saatavaa in-formaatioita siitä huolimatta, omistavatko he itse osakkeita vai eivät.