Julkisissa hankinnoissa on kyse hankintayksikön tekemästä tavaran, palvelun tai rakennusurakan hankinnasta taloudellista vastiketta vastaan. Hankintalain (348/2007) mukaan hankintayksikön on valittava tarjouskilpailun voittajaksi joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin tarjous. Tarkoituksena on myös, että yhteiskunnan varoilla tuettaisiin lainkuuliaisia ja rehellisiä tarjoajia. Jotta tähän lopputulokseen päästäisiin, on hankintalakiin otettu säännökset tarjouskilpailusta poissulkemisesta. Poissulkemisperusteiden avulla hankintayksikkö pystyy sulkemaan epärehelliset ja rikolliset toimittajat tarjouskilpailun ulkopuolelle. Poissulkeminen voi tapahtua joko pakollisiin tai harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin vedoten. Tarjouskilpailusta poissulkeminen liittyy läheisesti harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen, sillä poissulkemisperusteet osallistuvat näiden vakavien ilmiöiden torjuntaan. Julkisten hankintojen suuri rahallinen arvo ja niiden tärkeä merkitys tietyillä harmaasta taloudesta kärsivillä aloilla, saa aikaan sen, että julkisilla hankinnoilla on erittäin merkittävä asema harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, mitä hankintalain poissulkemisperusteilla tarkoitetaan. Lisäksi perehdytään siihen, miten harmaa talous ja talousrikollisuus ilmenevät julkisissa hankinnoissa sekä miten harmaata taloutta ja talousrikollisuutta voidaan torjua hankintalain poissulkemisperusteilla. Harmaa talous ja talousrikollisuus tuovat tutkielmaan tarkastelukulman, joka auttaa ymmärtämään, millaisessa kontekstissa hankintalain poissulkemisperusteet toimivat. Poissulkemisperusteet esitellään usein vain hankintayksikön turvana ja apuvälineenä, mutta todellisuudessa niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.

Tutkimusmetodina on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimusmenetelmä. Tätä metodia hyödyntäen pyritään selvittämään hankintalain poissulkemissäännösten sisältöä ja sitä, miten ne vaikuttavat harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Tutkielman lähdeaineisto koostuu oikeustieteelliselle tutkimukselle tyypillisestä aineistosta. Mukana on lainsäädäntöä, oikeustapauksia, virallislähteitä, oikeudellisia artikkeleita, asiantuntijakirjoituksia, oikeuskirjallisuutta sekä elektronista aineistoa.

Tämän tutkielman tuloksena voidaan todeta, että hankintalain poissulkemissäännöksillä on selkeä yhteys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Tutkielma osoittaa, että poissulkemispäätöksen tueksi tarvitaan aina todellista ja luotettavaa tietoa. Tämän vuoksi viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonkulun merkitystä ei tule unohtaa. Viranomaisten välisen tietojenvaihdon tulisi olla joustavaa ja aluerajoista piittaamatonta. Poissulkemissäännösten huolellinen soveltaminen yhdistettynä tehokkaaseen viranomaisyhteistyön ja tietojenvaihtoon tuovat yhdessä helpotusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden ongelmaan. Todennäköisesti harmaata taloutta ja talousrikollisuutta ei saada koskaan täysin poistettua. Lainsäädännön päivittämisellä ja lain tehokkaalla soveltamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa näiden ilmiöiden leviämiseen.