Haku

Fish Rhabdoviruses : Viral Haemorrhagic Septicaemia Virus (VHSV) and Perch Rhabdovirus (PRV) : Study of Viral Strains and the Disease Epidemiology in Finland

QR-koodi
Finna-arvio

Fish Rhabdoviruses : Viral Haemorrhagic Septicaemia Virus (VHSV) and Perch Rhabdovirus (PRV) : Study of Viral Strains and the Disease Epidemiology in Finland

Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä virustauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla. Suomessa VHS-virus eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 neljän ahvenanmaalaisen ja yhden pyhtääläisen ruokakalalaitoksen sairaista kirjolohista Oncorhynchus mykiss (Walbaum), VHS-viruksen glykoproteiini- ja nonvirionigeenien sekvensointi vuosina 2000–2004 löytyneistä kannoista osoitti kaikkien eritysten olevan keskenään hyvin samankaltaisia ja kuuluvan genotyyppiin Id. Suomalaiset VHSV-kannat ovat hyvin läheistä sukua vanhojen tanskalaisten kirjolohesta eristyttyjen makean veden kantojen sekä Norjan merialueelta turskasta eristetyn kannan kanssa. VHSV-genotyyppi Id levisi Suomessa vuoden 2000 jälkeen niin, että sitä on tavattu vuosittain Ahvenanmaalta, vuosina 2000 ja 2001 Pyhtäältä ja kahdesti Uudenkaupungin rannikolta vuosina 2004 ja 2008. Sisämaasta ei kuitenkaan VHS-virusta ole koskaan todettu. Jokien säännöstelyhankkeiden myötä kalojen ja nahkiaisten, Lampetra fluviatilis nousu merestä padon yläpuolisille lisääntymisalueille estyy. Säännöstelyluvan saaja on velvoitettu ylisiirtämään aikuisia nahkiaisia säännöstelypadon yläpuolisille alueille ja lähettämään lainsäädännön mukaisesti näytteet virustautitutkimuksiin. Tähän perustuen vuosina 1999–2008 on tutkittu 2621 nahkiaista. Vuonna 2003 viidestä Kala- ja Lestijoista pyydystetystä nahkiaisnäytteestä eristettiin VHSV. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun VHSV on eristetty nahkiaisesta. Nahkiaisista eristetyt VHSV-kannat sijoittuvat genotyyppiin II. Tähän ryhmään kuuluvia VHS-viruksia on aikaisemmin eristetty Gotlannin syvänteistä silakoista, Clupea herengus membras (L.) ja kilohailista, Sprattus sprattus (L.). Infektiokokeissa nahkiaisesta eristetty kanta ei aiheuttanut kuolleisuutta kirjolohen poikasille, joten se poikkesi taudinaiheutuskyvyltään ruokakalalaitoksilta eristetystä genotyypistä Id.

Luonnonvaraisten kalojen lähinnä silakan merkitystä VHS-viruksen kantajina ja tautipurkausten levittäjinä tutkittiin, koska silakkaa on aikaisemmin Suomessa käytetty kirjolohien ravintona. Vuosina 2004–2006 tutkittiin VHSV: n varalta 7580 pääosin Saaristomereltä pyydystettyä silakkaa (yhteisnäytteinä 10 silakkaa/näyte) ja 3029 villilohiemoa. VHSV eristettiin 51 silakkanäytteestä – 50 Saaristomereltä ja yhdeltä Pohjanlahdelta. Eniten virusta löytyi kutuaikana Saaristomereltä saaduista näytteistä. Silakoista eristetyt VHSV-kannat sijoittuivat genotyyppiin II. Nahkiaisesta ja silakasta eristetty VHSV II genotyyppi ei ole suorassa yhteydessä kirjolohilaitoksilta eristettyyn genotyyppi Id:hen. Kuitenkaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että VHSV- genotyyppi II tulevaisuudessa muuntuisi siten, että se aiheuttaisi sairastumisia kalanviljelylaitoksilla. VHS-viruskannat jakaantuvat neljään eri genotyyppiin, kun taas makean veden kannat kuuluvat genotyyppiin I. Merivedestä löytyvät kaikki neljä VHSV- genotyyppiä, myös genotyyppi Id, jota on todettu suomalaisilla ruokakalalaitoksilla. Tämä tukee sitä, että makean veden virukset ovat peräisin merestä. Kahdella järvisuomalaisella kalalaitoksella todettiin kohonnutta kuolleisuutta harjuksen, Thymallus thymallus poikasilla vuodesta 2002 lähtien. Näillä laitoksilla kasvatetaan usein lajin poikasia käyttäen pintavettä. Virus eristettiin 14 näytteestä. Koko G-geenin ja osittaisen RNA-polymeraasi (L)geenin sekvensoinnin sekä epäsuoran immunofluoresenssivasta-ainetestin (IFAT) perusteella virus luokiteltiin ahvenen rhabdovirukseksi (PRV). G- ja L-geenisekvenssien perusteella voitiin todeta kaikkien eristysten olevan lähes 100 % identtisiä keskenään. Tämän perusteella virustartunnan alkuperä on sama molemmilla laitoksilla. Ahvenen rhabdoviruseristykset olivat hyvin lähellä Itämerestä ahvenesta, Perca fluviatilis ja merilohesta, Salmo trutta trutta eristettyjen kantojen kanssa. Nämä kannat olivat fylogeneettisesti läheistä sukua ahvenesta, harjuksesta ja kuhasta Ranskassa eristettyjen sekä tanskalaisen hauesta eristetyn kannan kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun PRV aiheutti tautia harjuksissa Suomessa.

Tallennettuna: