Haku

arkeologinen kohde; Pispala

Vuoden 1540 maakirjan mukaan Pispalan kylä kuului Pirkkalan pitäjään ja Harjun jakokuntaan. Pispalan nimi on peräisin katoliselta ajalta, jolloin kirkon omistuksessa ollutta ja Turun piispan tarkastusmatkoillaan majapaikkanaan käyttämää taloa alettiin nimittää Pispalaksi tai Pispan taloksi (Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 259). Pispala on mahdollisesti syntynyt jo varhaiskeskiajalla. Asiakirjoissa se mainitaan kuitenkin ensimmäisen kerran vasta v. 1492, jolloin se oli piispantila. Piispantila peruutettiin kruunulle v. 1549. V. 1553 Pispala läänitettiin Ylä-Satakunnan voudille Nils Ingessonille, joka asui siellä muutamia vuosia; v. 1556 hän siirtyi Liuksialan kuninkaankartanoon ja asetti Pispalaan kaksi lampuotia. V. 1577 Juhana III lahjoitti Pispalan kaksi tilaa aviottomalle tyttärelleen Lucretialle. Uudella ajalla kylässä oli Pispan ja Provastin talot (Suvanto 1973, 46, 212; Suvanto 1988, 196; Suvanto 2001, 674-676). Provasti oli erotettu Pispan tilasta, ja siihen majoitettiin tarkastusmatkoja tekevä Turun tuomiorovasti. Talo liitettiin v. 1797 lampuotitilana Kaarilan kartanoon (Louhivaara1999, 223). Pispan ja Provastin talojen pohjoispuolella on kulkenut Hämeestä Turkuun, Satakuntaan ja Pohjanmaalle vienyt maantie (ks. kohde 3, Pöllipuisto). Pispalan kylän vanha tontti on paikannettu ja alustavasti rajattu 1700-luvun loppupuolen karttojen perusteella (Hall 1767; Bergius 1783). Kylätontin W-osa, Pispan talon tontti on pääosin puistoaluetta ja ilmeisesti säilynyt muita osia paremmin; puiston halki kulkee SW-NE-suuntainen, sorapintainen kävelytie. Kylätontin itäosassa, ent. Provastin tontilla on vanha omakotitalo (Uittotunnelinkatu 9, tontti 1362-1). Asfaltoitu Uittotunnelinkatu kulkee NW-SE-suuntaisesti tonttialueen NE-osassa. Puiston kohdalla tienreuna on n. 2 m maanpinnan yläpuolella. Kylätontin N- reunalla ja SE-kulmassa on moderneja rivitaloja, joiden kohdalla muinaisjäännös on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. Inventoinnin yhteydessä kylätontin NW-osassa, puistossa todettiin useita, enimmäkseen pieniä ja epämääräisiä kumpareita sekä pieniä painanteita. Suurin ja selkein, kiven- ja maansekainen kumpare tai röykkiö sijaitsee 16,2 m Uittotunnelinkadun SW-reunassa olevasta valopylväästä S ja 14,5 m asfaltoidun parkkipaikan SW-kulmasta WNW (mitattu keskipisteestä). Se on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Rakenteen SW-osassa pistää esille kaksi n. 40-50 cm kokoista, sammaloitunutta kiveä. Siihen ns. T-piikillä tehdyissä kairausyrityksissä todettiin, että rakenne koostuu suurelta osaltaan kivistä. Röykkiön keskelle tehdyssä kairauksessa todettiin seuraava stratigrafia: 0-25 cm - tummanharmaa hiekkamulta; 25-45 cm - tummankeltainen hiekka; 45-60 cm - nokipitoinen hiekka; 60-65 cm - ruskeanharmaa multa. Kyseessä on todennäköisesti kiukaan jäännös. Röykkiön päällä kasvaa haapoja kuten sen ympäristössäkin. Em. röykkiön N-puolella, n. 1,5 m etäisyydellä (reunasta reunaan mitattuna) sijaitsee toinen, melko epämääräinen, pitkänomainen kumpare, jonka päällä ei ole puita. Sen mitat ovat n. 4,5 m (W-E) x 3 m, keskellä on n. 1 x 1 m kokoinen ja n. 20 cm syvä kuopanne. Rakenteiden ympärillä, ohuen karikekerroksen alla, mullan pinnalla todettiin monin paikoin tiilenkappaleita. Kairauksissa todettiin 35-45 cm vahva, ruskean- tai tummanharmaa hiekkamultakerros, joka sisältää tiilen- ja hiilenmurua. Yhdessä kairauksessa (n. 5 m parkkipaikan SW-kulmasta SW) mullan ja 10 cm paksun, vaalean hietakerroksen alla oli 3 cm paksu hiilen ja lahonneen puun kerros ja sen alla keltainen pohjahiekka. Täältä kaakkoon, P-paikan S-puolella ja kävelytien SE-puolella kulttuurikerros (multa) oli jo ohuempaa (20-25 cm). Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, osittain tuhoutunut asuinpaikka, joka on osin käytössä edelleen. Kohteen tarkempi rajaus, vanhimpien kulttuurikerrosten tai rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivauksia). Kohde sijaitsee Ala-Pispalan kaupunginosassa, 0,4 km Pispalan kirkosta WSW, Näsijärven ja Pyhäjärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla, harjun SW-rinteellä, Pyhäjärven rannasta 0,2 km NE, n. 40 m leveällä terassitasanteella. Välittömästi muinaisjäännöksen W-puolella on N-S-suuntainen uittotunneli, kohteen N- ja SE-puolella on kaksi rivitalokorttelia, joiden alle on jäänyt osa kylätontista.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo

arkeologinen kohde; Pispala

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkeologinen kohde
Organisaatio Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo
Inventaarionro
1000014082
Mitat
Noin 100 m (NW-SE) x 30-50 m. Rajauksen perusteena historiallinen kartta-analyysi (asemoinnin virhemarginaali +/- 10 m), maaston topografia ja nykyisen maankäytön laatu.
Muu luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
kylänpaikat (Tyypin tarkenne)
Muu tunniste
1000014082 (muinaisjäännöstunnus)
http://tampere.fi/kyy/1222757857006-1336283453 (local)
Valmistus
keskiaika - 1700-luku
Pispala, Tampere, Suomi
Ala-Pispala, Tampere, Suomi
Aiheet
Luokitus
asuinpaikat (Muinaisjäännöstyyppi)
Verkossa saatavilla