Gustaf Rudolf Idman (26. syyskuuta 1857 Messukylä – 26. toukokuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen lääkintöneuvos, valtiopäivämies ja yksi Duodecim-seuran 12 perustajajäsenestä.

Idmanin vanhemmat olivat Hatanpään kartanon omistanut senaatin kamarikirjuri, tilanomistaja Karl Gustaf Idman (1817–1880) ja Beata Sofia Gustava Mellin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 Hämeenlinnan alkeisoppilaitoksesta ja opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1879, filosofian maisteriksi 1882, lääketieteen kandidaatiksi 1881 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1884. Idman oli Tampereen kaupunginlääkärinä 1887–1907 ja samanaikaisesti Nokia Oy:n, Tampellan ja Finlaysonin tehtaanlääkärinä Tampereella. Hän toimi sen jälkeen lääkintöhallituksen lääkintöneuvoksena 1907–1915. Hän oli perustamassa vuonna 1881 Duodecim-seuraa. Idman oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1894, 1897, 1900 ja 1904–1906 sekä toimi porvarissäädyn varapuhemiehenä 1904–1905.

G. R. Idman oli Tampereen Säästöpankin hallituksen jäsen 1895-1907 ja puheenjohtaja 1906.

Idman oli naimisissa vuodesta 1885 Olga Elisabet Gustafssonin kanssa. Heidän lapsiaan olivat suurlähettiläs, ministeri Gustaf Idman ja filosofian tohtori, pääkonsuli, suomentaja ja kirjallisuuden tutkija Niilo Idman.