kokoontuminen; Niemen kartano

Vieraspytinki Vieraspytingistä käytetään eri selvityksissä erilaisia nimityksiä. Rakennuksen tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta siitä on ollut olemassa S. Rihlaman selvityksen mukaan kuvat, jotka ovat C.L.Engelin käyttämän ja ilmeisesti myös osittain kouluttaman rakennusmestarin suunnittelema. Tämä antaisi viitteitä,että rakennuksen nykyasu on 1800-luvulta. Seppäsen selvityksessä on epäilty, että rakennus olisi siirretty Niemen kylätontilta tälle paikalle isojaon aikaan. Runko saattaakin olla tuolta ajalta. Nykyinen ilme on empiretyylinen. Julkisivu on vuorattu vaakalaudoituksella, joka on vaakalistoituksin jaettu kolmeen osaan. Nykyisen vaaleanvihreän sävyn alla on häivähdys vanhoista maalikerroksista, joista alimpana vaikuttaisi olleen keltamullan, jonka päällä valkoinen öljymaali.Pääsisäänkäynnin umpikuistissa on vanhat koristeelliset ikkunat. Myöskään muita ikkunoita ei ole uusittu. Kuistin ulko-ovi on uusittu. Rakennuksen molemmissa päädyissä on pulpettikattoiset umpikuistit, joiden ovet on myös vaihdettu. Kuistit eivät esiinny vielä Takon tehtailta löydetyssä valokuvassa, jonka kuvausajankohdasta ei ole tietoa. Kuvassa pääkuistin räystäslaudat ovat koristeelliset. Samassa kuvassa katteena on saumattu pelti. Päätykuistit on todennäköisesti 1900-luvulta, sillä niissä on käytetty tehdastekoisia nauloja. Rakennus on ollut pitkään tyhjillään. Viimeisen käyttäjän, työterveysasema jälkeen 1980 ja -90 lukujen vaihteessa, tapahtui paha vesivahinko putkien jäätymisen ja halkeamisen johdosta. Rakennuksen keskiosan kylpyhuone, wc ja erityisesti koillisen puoleinen keittiö, ovat kärsineet mittavia rakenteellisia vahinkoja.Lattia on osin romahtanut ja siellä on katko-ja ruskolahoa. Koillissivun alimmissa hirsikerroissa on ollut jo v.2006 kosteusvaurioita. Pääkuistin liittymäkohdassa seinä on nyt katolta saakka vaurioitunut.Ränni on sortunut ja valuttanut vettä seinälle kuistin katon lisäksi. Ikkunan vieressä on selvästi havaittava lahovaurio.Asiaa on edesauttanut tiilikatteen sammaloituminen ja todennäköinen vaurioituminen. Myös lounaispäädyn kuistin seinässä on sisältä havaittava kosteusvaurio. Pohjakaavan on arveltu alun perin olleen karoliininen, jonka sali on myöhemmin jaettu väliseinällä. Sisätiloja onkin muunneltu eri aikakausina käyttötarkoituksen mukaan. Siellä on kuitenkin edelleen länsisivulla läpitalon kulkuyhteys. Muutoksista huolimatta sisätilat eivät ole kokeneet liian steriloivaa korjausta, vaan vanha henki on aistittavissa. Useissa seinissä on vanhat pahvit, nk.oksapahvia, joka on syntynyt tehtaan jäteselluloosan sivutuotteena. Sen päällä on useita vanhoja tapettikerroksia. Joissakin katoissa on levytykset, mutta alla on siniseksi maalattu paneelikatto. Lattioissa on muovimattoa ja ne viettävät keskiosan huoneissa kohti romahtanutta keskiosaa, jossa keittö, kylpyhuone ja wc. Huoneiden väliovet ovat vanhat. Taloa on korjattu ilmeisesti 1960-ja -70-luvuilla, jolloin rakenteelliset ratkaisut ovat olleet ilmeisen virheellisiä. Lounaispään kaakeliuunin vieressä on -70-luvun kaappirivistö, joka on kevytrakenteinen. Pirtti Pirtti on talonpoikastyylinen, matala, satulakattoinen, todennäköisesti entinen porstuan peräkamarillinen paritupa. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on vaakalaudoitettu, empirevaikutteinen. Siinä on piirteitä myös nikkarityylistä. Avokuistin ulkoasussa on runsaasti puuleikauksia. Sen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuotta 1861 länsipäädystä löytyneen vuosiluvun mukaan. Luoteispäädyssä eli varsinaisessa pirtin päässä, on ikkunoiden molemmin puolin följarit. Vuoden 1907 asuntopulan aikoihin sali jaettiin kahtia ja kaikista huoneista tehtiin hellahuoneita työläisille. Pirttikin jaettiin kahtia, takka hajoitettiin ja kummallekin puolelle tehtiin hella. Pirtin väliseinä purettiin kahden vuoden kuluttua. Se onkin palautettu pitkälti talonpoikaiseen asuunsa ja siellä on edelleen takaseinällä penkki, jolla "kulkevaiset" nukkuivat. Kaakkoispääty rakennuksesta on hajonnut 31.12.1939, kun Lielahtea pommitettiin (Randell,Seppo:Näköala Vainiolta, Lielahden kaupunginosa, Tampere 1997). Pommituksissa hajonnut kaakkoispääty rakennettiin uudelleen ja ilmeisesti tuolloin, 1940-luvun asuntopulan aikaan, eteisestä erotetiin yksi hellahuone, rakennettiin ullakon huoneet ja sinne portaat sekä molemmat kaakkoispään uudemmat kuistit. Rakennuksessa on ollut huopakate 1960-70-luvulla. Huovan alla on ollut päre. Se oli kärsinyt vakavista kosteusvaurioista ja rakenteet on uusittu. Katto on suojattu aaltopellillä v.2005 Niemen pirtti oli yhteisön keskus, jossa vietettiin häät, kinkerit ja muut tärkeät kokoontumiset. V.1894 se oli voudin asuntona. Pirtti toimi ruokalana ja majoitustiloina kulkijoille sekä sahan väelle. J.W.Enqvistin Oy:n tytäryhtiö hoiti yhdistettyjen Lielahden ja Niemen kartanon maatalousosakeyhtiötä ja sen konttori toimi rakennuksessa. Myöhemmin siinä on ollut kerho- ja yhtistystoimintaa. Rakennus jäi lopullisesti käyttämättömäksi noin v.1986. Pirtin puoleinen pääty on sisätiloiltaan säilyttänyt melko hyvin ominaispiirteensä. Pirtti on hirsipinnalla ja alaosassa on korkea rintapaneeli. Panelointi jatkuu eteisen puolelle, jossa sen yläpuolella on pinkopahvi ja kivi-köynnös-aiheinen tapetti päälimmäisenä. Pikkuhuone on selvästi jaettu isommasta ja sen yksi seinä on lautarakenteinen. Vanhasta jaosta kertoo useat tapettikerrokset, jotka oli kuitenkin valitettavasti poistettu. Alimmasta kerroksesta oli kuitenkin vielä pala jäljellä. Keskikuistin takana olevat huoneet henkivät selvästi 1940-lukua. Eniten muutoksia on tehty kaakkoispään huoneisiin lähinnä maalausten myötä. Navetta-talli-rakennus Navetta-talli-rakennus on Birger Federleyn suunnittelema ja valmistunut vuonna 1918. Piirustukset on päivätty joulukuulle vuosina 1917-18. Navetta- eli lounaispäädyssä on komeat tiiliset 12-kulmaiset ja 16 metriä korkeat (rehu)tornit. Rakennuksen käyttötarkoituksesta kertoo tornien välissä neljä lehmäkuviota, jotka erottuvat yhä hyväkuntoisina ja selkeinä vaaleina figuureina. Navetassa oli tilat 70 lehmälle ja tallisiivessä 26 hevoselle. Navetta- ja tallirakennus edustaa aikansa mukaista rationalistista suunnittelulinjaa, jossa useammat toiminnot on yhdistetty saman katon alle. Ulkoasussa on vahvoja, uusgoottilaisia ja romaanisia tyylivaikutteita. Rakennuksen navettapääty on linnamainen ja kohoaa matalia rakennusosia korkeammalle. Lielahden tehtaan pihan vesitorni on visuaalinen vastapari navetan rehutorneille. Myös se on Federleyn samana vuonna suunnittelema. Niemen kartanon nautakarja on myyty vuonna 1957 huutokaupalla. Rakennus on säilynyt hyvässä kunnossa, mutta luoteen puoleiselle julkisivulle on tehty käyttötarkoituksen muuttumisen myötä muutoksia. Navetta on toiminut mm. Lielahden tehdaspalokunnan paloasemana, jolloin torneja käytettiin letkujen kuivaamiseen. Paloautoja varten karjapihan puolen julkisivuun puhkottiin kuusi suurta pariovea. Myöhemmin rakennus on toiminut Metsä-Serla Oy:n Lielahden tehtaiden työkonekorjaamona. Nykyisinä vuokralaisina on erilaisia autoharrastaja-ryhmiä, autokorjaamoja ja -maalaamo. Rakennuksen katto on palanut v.1954. Nykyinen peltikate on laitettu tornisiipeen v.2003 ja tallisiipeen kesällä 2005. Tallisiiven päädyssä on ollut tallimiehen asunto. Se on välillä toiminut sosiaalitiloina, mutta on taas jälleen asuntona. Piirustusten perusteella sekä navetasta että tallista on hävitetty eläinten parret. Lounaissiipeen on tilalle rakennettu väliseiniä. Kaakkoiskulman entinen valjashuone, myöhemmin tallimiehen asunto, poikkeaa alkuperäisistä piirustuksista. Muutos on kenties tehty jo alun perin. Lounaissiiven päädyn korkeat tornit kulkevat rehusiilon nimellä. Alkuperäisissä piirustuksissa eteisestä on ovet niihin ja ne on nimetty säilöiksi. Niitä ei enää ole, vaan ovet ovat ylhäällä, joille vie myöhemmin rakennetut raput. Tämä muutos on todennäköisesti tehty paloaseman aikoihin, letkujen kuivatusta varten. Navetan tallisiiven alla on kellari, jonne johtavat portaat lounaisseinän keskivaiheilta. Kattopalon seurauksena koillislaidalla entisen lantalan kohdalla räystäs on pullistunut ulospäin (M.Haapasaari v.2006). Kellari Kellarin rakennusvuodeksi oletetaan vuotta 1877 kellarin portaan seinässä olevan vuosilukumerkinnän mukaan. Juho Iso-Niemen vuoden 1877 almanakassa on Vappu Pispan mukaan merkintä: "8.päivä tammikuus ruettiin kellarin kiviä velättään neljä päivä ne kesti velättä." Saman vuoden heinäkuulla oli merkintä: "3 päivä aljettiin kellarin työ. Kivityö tuli valmiksi se 14 päivä tuli vesikatton se 25 päivä heinäkussa." Kellarissa on hirsinen maanpäällinen osa, joka on toiminut vajana, sekä kivistä ladottu kellari, joka on alun perin ollut jääkellari. Kellarin katto on holvattu. Se laskee portaan mukaisesti. Hirsirunko on lyhytnurkkainen, salvos muistuttaa lohenpyrstöä, muttei ole kovin säännnöllinen. Rakennus on painunut/maan pinta noussut siten, että kaakkoissivu on osittain maan varassa. Lounaiskulmassa on suuri nurkkakivi. Vajassa on kaksi pariovea. Kellarin ovi on koillispäädyssä ja kiviholvaus on nähtävissä myös ulkopuolelta. Kellari on naapuritalon asukkaan mukaan ilmeisesti edelleen käytössä ja siellä säilytetään perunoita.

Aineiston käyttöoikeudet
julkinen
QR-koodi

Aineistosta vastaa

kokoontuminen; Niemen kartano

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Museokeskus Vapriikki
Inventaarionro
Federleynkatu 19
Muu luokitus
maatalous (kohdetyyppi)
kokoontuminen (kohdetyyppi)
Valmistus
ajoittamaton Federleynkatu 19
Verkossa saatavilla siiri.tampere.fi/displayO...BF400EBA5382
sulje

Vaikuta Finnan kehittämiseen ja vastaa kyselyyn!

Kerro kokemuksistasi ja tarpeistasi

Avaa kysely

Ei kiitos!