fyysinen kuvaus: Metallinen pienoisstupa. Stupa seisoo neljällä myyttiseksi leijonamaiseksi eläinhahmoksi muotoillulla jalalla. Stupan rakenne muodostuu kahdesta neliönmuotoisesta askelmatasanteesta ja niiden alareunan koristelusta, lootusjalustasta, pyöreämuotoisesta kuvusta ja huipun tornista. Stupan neliömäisen alaosan alemman askelman sivut on koristeltu köynnösmäisesti kuvioiduilla yksityiskohdilla. Kaksi askelmatasannetta ovat pelkistetyt. Niiden yläpuolella olevan lootusistuimen jalustan ympärille on kiertynyt käärme, joka on kohottanut yläruumiinsa istuimen eteen. Lootusistuimen päällä istuu neljä Buddhaa, yksi kuhunkin suuntaan. Lootusjalustan alareunan käärmeen yläpuolella istuvaa Buddhaa kehystää myös käärme. Lootusasennossa istuva Buddha on kohottanut oikean kämmenensä rintansa eteen. Hänestä oikealla istuvat kaksi seuraavaa Buddhaa pitelevät vasemmanpuoleisia käsiään syleissään ja kurkottavat oikeilla käsillään kevyesti kohti maata. Käärmeen kehystämästä Buddhasta vasemmalla istuva Buddha pitelee molempia käsiään sylissään. Kupumaisen osan yläpuolella olevan tornin neliskanttisessa alaosassa on kuvattu Buddhan silmät. Tornin keskiosa on koristeltu sivuilta vinoneliömäisesti kohoavalla reunuksella. Tornin kartiomaisessa osassa on 13 raitaa levymäisesti päällekkäin. Tornin huipulla on kuutiosta ja pyöreästä muodosta rakentuva yksityiskohta.

sisällönkuvailu: Stupat ovat buddhalaisia pyhiä monumentteja. Ne saivat alkunsa relikvaariona ja hautamonumenttina Buddhan maallisille jäännöksille. Kumpumaisista maamuodostelmista monenlaisiksi, symbolisiksi rakennuksiksi ja niitä kuvaaviksi pienoisalttareiksi kehittyneet stupat ovat valaistumisen fyysinen ilmentymä sekä buddhalaisuuden harjoittamisen paikka ja apuväline. Pienoisstupia käytetään buddhalaisuudessa alttareina ja alttariesineinä. Stupan eri osilla on tärkeä symbolinen merkitys. Stupan tornin alaosaan kaiverretut Buddhan silmät ovat keskeinen kuva-aihe etenkin Nepalissa. Stupan yläosassa lootusistuimella istuvat Buddhat tekevät mudran eli käsieleen ilmansuuntien mukaisesti. Pohjoiseen katsova Buddha on käärmeen ympäröimänä ja on kohottanut kämmenensä rintansa eteen dharmachakra-mudraan, mikä merkitsee opettamista. Itään katsova Buddha koskettaa kädellään maata, tehden bhumisparsha-mudran. Ele liittyy legendan kohtaan, jossa syvään meditaatioon vaipunut Buddha pyytää Maata todistamaan valaistumisen aitouden. Länteen katsova Buddha lepuuttaa käsiään sylissään meditoimista merkitsevässä dhyana-mudrassa. Eteläisellä puolella oleva Buddha on samanlainen kuin itäisen puolen Buddha, mikä on epätyypillistä. Pohjoista Buddhaa ympäröivä käärme viittaa legendaan nāga-käärmeolentojen kuningas Muchalindasta, joka kehollaan suojeli meditoivaa Buddhaa seitsenpäiväisen rankkasateen ajan. Tässä pohjoinen Buddha on kuitenkin kuvattu meditoimisen sijaan opettamassa. Torniosan kolmetoista "levykettä" edustavat kolmeatoista tasoa valaistumisen polulla. Huipulla on usein kuvattu aurinko ja kuu mutta tässä stupassa huipun yksityiskohta ei erotu selkeästi.