Rakentaminen ja purkaminen tuotti vuosina 2018–2020 Suomessa vuosittain 13–16 miljoonaa tonnia jätteitä. Karkeasti 90 % siitä on maa-aineksia ja noin 1–1,5 miljoonaa tonnia luokitellaan tavanomaisiin mineraalijätteisiin. Mineraalijätteistä suurin osa on betonia, mutta niihin lukeutuvat myös esimerkiksi keraamiset laatat ja saniteettiposliini, joiden määrän arvioidaan korjausrakentamisen perusteella olleen 30 000 t ja 6 200 t vuosittain.

Tässä raportissa käsitellään keraamisten laatta- ja posliinipurkujätteiden keräystä ja esikäsittelyä, sekä kierrätysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli osoittaa kyseisille jätteille korkeamman jalostusasteen ja –arvon käyttökohteita pilottituotteita valmistamalla ja tukea näin yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa keraamien kierrätystä. Selvityksessä löydettiin useita mahdollisia keraamisen purkujätteen käyttötapoja, kuten betoni- ja laastituotteet, maarakenteet, maasuodattimet sekä erilaiset tulenkestävät tuotteet. Näissä tuotteissa luonnon kiviainesta, samottia, sementtiä tai muuta varta vasten valmistettua ainesta voidaan korvata osin tai kokonaan keraamimurskeella. Keraamimurskejauheesta voidaan valmistaa myös geopolymeereja.

Pilotoitujen tuotteiden osalta arvioitiin hyödyntämisen hiilijalanjälkeä/ilmastovaikutusta, maankäyttöä ja energiankulutusta koko tuotantoketjujen osalta. Lisäksi tarkasteltiin pilottitarkasteluun valittuihin materiaaleihin liittyvää kansallista ja EU:n jätelainsäädäntöä ja koottiin lainsäädännön keskeiset vaatimukset, jotka on huomioitava kierrätettäessä jätteitä uusiksi tuotteiksi.

Keraamisten purkumateriaalien kierrättämisellä on mahdollista saavuttaa hyötyjä niin ilmastovaikutusten, energiankulutuksen kuin maankäytönkin osalta, kunhan keskitytään korvaamaan päästöintensiivisiä ensiömateriaaleja. Materiaalin saatavuus kierrätykseen kustannustehokkaasti ja riittävän puhtaana, monimutkaiseksi koettu lainsäädäntö ja jätemateriaalien käyttöä tietyissä rakennustuotteissa rajoittavat tuotestandardit ovat kierrätystä vähentäviä haasteita, joihin on löydettävä ratkaisut. Myös uusia käyttökohteita pitäisi yhä etsiä ja useammille eri keraamimateriaaleille.

Tämä raportti on kirjoitettu Keraaminen purkujäte kiertotaloudessa – KERPUR-hankkeessa. Hankkeen toteutusaika oli 01.09.2021 - 31.08.2023. Hanke rahoitettiin REACT-EU rahoitusvälineellä osana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (EAKR). Hankepartnerit olivat: Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy (koordinaattori).