Tämä selvitys on toteutettu osana Taideyliopiston käynnistämää Taidealan jälleenrakennusohjelmaa. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa taidealan kestävästä tulevaisuudesta ministeri Antti Kurvisen asettamalle Kulttuurin tulevaisuustyöryhmälle.

Selvitystyössä pyrittiin tunnistamaan polkuja kohti taidealan kestävää tulevaisuutta tarkastelemalla kestävyyshaasteita ja ratkaisuvaihtoehtoja erityisesti taiteen vapaan kentän näkökulmasta. Selvityksen lähtökohtana oli keskittyä ensisijaisesti sellaisten ratkaisujen etsimiseen, jotka eivät ole riippuvaisia taiteen julkisen rahoituksen kasvusta.

Selvitys toteutettiin syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Aineisto koostuu 20 haastattelusta, 157 verkkokyselyvastauksesta sekä kahdesta työpajasta. Osaksi selvitystä tilattiin Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporelta tutkimus- ja tilastokatsaus pandemian vaikutuksista ja keskeisistä tukikeinoista Suomessa ja eurooppalaisissa verrokkimaissa. Taustatietona hyödynnettiin Kulta ry:n alueellisen tulevaisuuskierroksen muistiinpanoaineistoa sekä muita aiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuksia, raportteja ja strategia-asiakirjoja.

Aineiston havainnot korostavat, että akuuttia pandemiatilanteen aiheuttamaa kriisiä merkittävämpiä ovat alan rakenteelliset ongelmat ja epäkohdat, joiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja rakentavaa yhteistyötä eri tasoilla. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat kuitenkin iskeneet taide- ja kulttuurialaan voimakkaasti ja aiheuttaneet syvän arvostuksen puutteen kokemuksen, mikä on heikentänyt alan luottoa julkiseen valtaan.

Selvitystyössä hahmoteltiin kestävyyshaasteiden analyysin kautta neljä kestävämpään tulevaisuuteen johdattavaa muutospolkua tai tavoitekokonaisuutta: 1) kestävä ansainta, 2) taide osana yhteiskuntaa, 3) murrokset muutosvipuina ja 4) pandemian jälkihoito. Kunkin muutospolun alla tunnistettiin keskeisiä kyvykkyyksiä, joita tavoitteisiin pääseminen edellyttää.