Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten konstruktivistinen oppimiskäsitys ilmenee lukion opetussuunnitelmassa ja miten populaarimusiikin lähestymistavat palvelevat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia tavoitteita musiikinopetuksessa. Tarkastelun pääkohteina ovat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2019 sekä populaarimusiikkia käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Tutkimuskysymys on kolmiosainen: 1) Miten konstruktivistinen oppimiskäsitys ilmenee lukion opetussuunnitelmassa? 2) Millaisia viitteitä opetussuunnitelma antaa populaarimusiikin roolista musiikin oppiaineen sisältöihin? 3) Miten populaarimusiikin lähestymistavat palvelevat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia tavoitteita musiikinopetuksessa? Populaarimusiikki on monitulkintainen määrite ja tässä tutkielmassa se ymmärretään erityisesti Aho ja Kärjän määritelmän mukaan suhteessa muihin musiikkityyleihin, kuten esimerkiksi klassiseen musiikkiin, kansanmusiikkiin, maailmanmusiikkiin ja jazziin (Aho & Kärjä 2007, 10–11). Termiin liitettävät suositun ja nuorison suosiman musiikin teemat ovat myös olennaisia, joten käsitettä avataan myös näistä näkökulmista. Populaarimusiikille ominaisten käytäntöjen soveltamista lukion musiikinopetuksessa tarkastellaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen, oppijalähtöisen oppimisen sekä informaalin oppimisen muodostaman viitekehyksen valossa. Tutkimustuloksista selviää, että uusin lukion opetussuunnitelma on luonteeltaan konstruktivistinen ja että siinä opiskelijan aktiivista osuutta oppimiseen korostetaan. Populaarimusiikille ominaisista toimintatavoista erityisesti ryhmätyöskentely, kuulonvarainen oppiminen, luova tuottaminen ja mahdollisuus vaikuttaa musiikkisisältöihin nousevat esiin. Tutkimustulokset osoittavat populaarimusiikin ja konstruktivistisen oppijalähtöisen musiikinopetuksen sopivan hyvin yhteen, sillä teoreettiset ja käytännölliset toimintatavat tukevat toisiaan. Tutkielma valottaa opetusalan viimeaikaista pyrkimystä kohti oppijalähtöistä oppimista, mutta myös osoittaa sen mahdollisia haasteita ja ongelmakohtia. Kirjallisuuskatsaukseen perustuvaa tutkimusta olisi luontevaa jatkaa laajalla haastattelututkimuksella, jossa opettajilta kysytään populaarimusiikin hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä.