Tämä opinnäyte on tehty tilaustyönä Lastenklinikan fysioterapiaosastolle. Työn tarkoitus oli selvittää miten korsettihoito vaikuttaa selän liikkuvuuteen Lastenklinikan nuorten idiopaattisen skolioosin (adolescent idiopathic scoliosis, AIS) potilailla ja selvittää millaista tieteellistä näyttöä fysioterapiaspesifillä harjoittelulla on AIS potilaiden hoidossa. Tällä hetkellä Lastenklinikan hoitokäytäntö on seuranta, jonka jälkeen aloitetaan tarvittaessa korsettihoito. Korsettihoidon negatiivisesta vaikutuksesta selän liikkuvuuteen on tieteellistä näyttöä, mutta Lastenklinikan fysioterapeuttien kliinisen kokemuksen mukaan negatiivista muutosta ei tapahdu. Olen analysoinut Lastenklinikan fysioterapeuttien keräämiä mittaustuloksia AIS potilaiden fysioterapiakäynneiltä. Fysioterapiaspesifin harjoittelun tehokkuudesta AIS potilaiden hoidossa ei ole aikaisemmin löytynyt tieteellistä näyttöä. Kirjallisuusanalyysi perustuu Forsberg & Wengströmin (2013) menetelmiin ja käytännön osuus työstä perustuu Vilkka & Airaksisen (2003) menetelmiin. Potilaiden määrä (N=15) työn käytännön osuudessa ei ole riittävä tekemään mitään varmoja johtopäätöksiä, mutta tulokset viittaavat siihen, ettei korsettihoito vaikuta selän liikkuvuuteen. Tässä työssä käsitellyistä fysioterapiaspesifeistä harjoittelumuodoista, Scientific Exercise Approach to Scoliosis (SEAS) on ainoa, josta löytyy hyvää tieteellistä näyttöä, ja voisi olla sovellettavissa käytännössä Lastenklinikan resursseja huomioon ottaen. Aktiivinen ryhdin korjaaminen on fysioterapiaspesifi harjoite, joka saattaisi sopia Lastenklinikan AIS potilaille. Lisää hyvänlaatuisia RCT-tutkimuksia tarvitaan, jotta useammasta fysioterapiaspesifistä harjoittelumuodosta saataisiin tieteellistä näyttöä.