Universaalin hyvinvointivaltion yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää kansalaisistaan tasavertaisesti huolta. Terveysneuvontapisteissä palvellaan matalan kynnyksen periaatteella suonensisäisten huumeiden käyttäjä. Suonensisäiset huumeiden käyttäjät ovat ryhmä, johon liitetään julkisessa keskustelussa paljon huolipuhetta ja moraalista arviointia. He ovat toisaalta mittavien institutionaalisten interventioiden kohteena ja silti samalla yhteiskunnan marginaalissa. Huumeiden käyttö on yhteiskunnassamme kahtiajakautuneessa asemassa; yhtäältä se on rikollista toimintaa ja toisaalta hoidettavissa oleva riippuvuussairaus. Poliittisissa päätöksissä ja palvelurakenteita linjatessa huumeiden käytön sosiaaliset taustasyyt ja ulottuvuuden harvoin vaikuttavat päätöksentekoon. Juuri tästä syystä on tärkeää lisätä tietoa terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämäntilanteista, hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämäntilannetta useasta eri näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tuottaa tilastollista tietoa terveysneuvontapisteiden asiakkaiden elämästä suomalaisessa tutkimuskentässä jo mittavasti kerätyn laadullisen tiedon kumppaniksi. Raportti edustaa alustavaa kartoittavaa tutkimusta ja keskittyy perustuloksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013 ja 2014 kahdeksan eri kunnan terveysneuvontapisteistä ja käsittää yhteensä 526 vastaajan näytteen. Raportin alkupuolella pohjustetaan raportin analyysiosioita. Luvussa kaksi kuvataan lyhyesti huumeiden käytön yleispiirteitä Suomessa, suomalaista huumepolitiikkaa sekä terveysneuvontapisteiden toimintaperiaatteita kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Kolmannessa luvussa esitellään aineistot ja menetelmät. Neljännessä luvussa kuvataan vastaajien sosioekonomista rakennetta. Ensimmäisenä teemakokonaisuutena tarkastellaan erilaisia hyvinvointi-indikaattoreita terveysneuvontapisteiden asiakkaiden keskuudessa. Viidennessä luvussa kuvataan vastaajien elämänlaatua pääasiassa hyvinvointi- ja terveyseroina suhteessa suomalaisväestöön. Kuudennessa luvussa keskitytään erityisesti huono-osaisuuden kokemukseen ja erilaisten hyvinvointivajeiden kasaantumiseen vastaajien keskuudessa. Elämänlaadun eri osatekijöiden lisäksi vahvana teemana raportissa ovat myös terveysneuvontapisteiden asiakkaiden paikka tulonsiirto- ja palvelujärjestelmässä. Seitsemännessä ja kahdeksannessa luvussa perehdytään tulonsiirtojen ja palvelujen käyttöön sekä niistä poiskäännyttämiseen. Viimeisimmissä luvuissa käsitellään vastaajien asenteita. Yhdeksännessä kuvataan vastaajien huumeiden käyttöön liittyvää muutoshalukkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kymmenes luku kuvaa vastaajien kokemaa yhteiskunnallista luottamusta sekä elämäntilanteeseen liittyvää häpeää ja stigmaa. Johtopäätöksissä olemme pyrkineet yhdistämään eri lukujen tuottamaa kuvaa terveysneuvontapisteiden asiakkaista. Tätä kuvaa olemme tulkinneet suhteessa palvelujärjestelmään ja pohtineet, kuinka hyvin tämän erityisryhmän palvelutarpeisiin vastataan ja missä kohdin sijaitsevat palvelurakenteiden aukkokohdat.