TIIVISTELMÄ

Anni Kuusiniemi, Tytti Torro ja Emma Väänänen Ulkomaalaistaustaisten potilaiden kokema rasismi ja syrjintä erikoissairaanhoidossa Suomessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. 58 s., 1 liite Kevät 2020 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Diakoninen hoitotyö

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia rasismin ja syrjinnän kokemuksia ulkomaalaistaustaisilla potilailla on ollut suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Aihe tuli erään sairaanhoitopiirin eettiseltä työryhmältä. Työelämän yhteistyökumppanin pyynnöstä kirjallisuuskatsaus kohdistui erikoissairaanhoitoon. Opinnäytetyössä syvennyttiin lisäksi Suomeen tapahtuvaan maahanmuuttoon ja avattiin käsitteitä ulkomaalaistaustaisista ja maahanmuuttajista. Lisäksi avattiin erikoissairaanhoidon käsitettä ja ulkomaalaistaustaisten oikeutta saada hoitoa Suomessa. Opinnäytetyössä pohdittiin myös hoitajien ja ulkomaalaistaustaisten potilaiden välistä vuorovaikutusta ja monikulttuurisen hoitotyön haasteita. Kaikki kolme tämän opinnäytetyön tekijää oli diakonisen hoitotyön opiskelijoita, joten opinnäytetyöhön sisältyi myös asian tarkastelu diakonisen hoitotyön näkökulmasta.

Ulkomaalaistaustaisten määrä lisääntyi Suomessa koko 2000-luvun ajan etenkin maahanmuuton myötä, ja julkinen keskustelu monikulttuurisuuden tuomista haasteista lisääntyi esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä. Työelämän yhteistyökumppanimme tarvitsi ajantasaista tietoa suomalaisessa erikoissairaanhoidossa koetusta syrjinnästä ja rasismista. Suomalainen sairaalakulttuuri poikkeaa monien muiden maiden hoitokulttuureista muun muassa lainsäädännön ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuoksi, minkä vuoksi tarkasteltaviksi valittiin vain suomalaisia aineistoja.

Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin seitsemän erilaista tutkimuskysymyksiin vastaavaa aineistoa. Aineisto kerättiin eri tietokannoista, jonka jälkeen niistä analysoitiin esiin nousseita ulkomaalaisten potilaiden kokemuksia syrjinnästä ja rasismista. Kaikissa tutkimuksissa ei tuotu syrjinnän ja rasismin kokemuksia suoraan esiin, vaan niitä jouduttiin tulkitsemaan teoreettisen viitekehyksen kautta.

Neljä keskeisintä tulosta olivat yhteisen kielen puute ja ongelmat tulkin käytössä, henkilökunnan kulttuuriosaamisen puutteellisuus, suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän monimutkaisuus ja ulkopuolisuuden kokemus hoidon suunnittelussa. Monelle ulkomaalaistaustaiselle potilaalle länsimainen lääketiede ja suomalainen hoitokulttuuri olivat vieraita, mikä lisäsi potilaiden eriarvoisuuden tunnetta. Tutkimustulosten laadun ja vähäisyyden perusteella tultiin johtopäätökseen, että aihetta tulisi tutkia enemmän etenkin potilaiden näkökulmasta.