Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja saada tietoa työhyvinvoinnin edistämisestä työntekijän näkökulmasta käsin. Opinnäytetyö koostuu työhyvinvoinnin ajankohtaisia uhkia ja sitä edistäviä tekijöitä käsittelevästä teoreettisestä viitekehyksestä sekä kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin nuorten työntekijöiden kokemuksia ja käsityksiä oman työhyvinvointinsa edistämisestä. Koska mielenterveyshäiriöistä aiheutuva työkyvyttömyys on viime vuosina lisääntynyt, kyselyssä keskityttiin erityisesti mielen hyvinvointia vahvistaviin tekijöihin.

Kyselytutkimuksen avulla oli tarkoitus selvittää nuorten työntekijöiden kokemuksia siitä, miten he itse edistävät työhyvinvointiaan, millaisia mieltä vahvistavia voimavaroja he tunnistavat itsellään olevan ja millaista tietoa he vielä kaipaisivat työhyvinvointinsa edistämisen tueksi. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli antaa lisää tietoa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi työelämässä tarvittavista taidoista ja toimista sekä siitä, millaista tukea työntekijöille voitaisiin vielä tarjota näiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon ja yritysten tukena työhyvinvointia edistäviä toimia suunniteltaessa.

Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset alle 35-vuotiaat työntekijät. Aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä keväällä 2021. Linkki kyselylomakkeelle sekä saatekirje jaettiin julkisesti tutkijoiden omilla Facebook-seinillä. Vastausaikaa kyselyyn oli viikko ja sinä aikana siihen vastasi yhteensä 52 työntekijää. Kyselylomakkeen avulla kerätty aineisto analysoitiin määrällisesti hyödyntäen ristiintaulukointia sekä laadullisena analyysimenetelmänä teemoittelua.

Kyselytutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, että työntekijät kokivat edistävänsä työhyvinvointiaan erityisesti panostamalla vapaa-ajalla työstä irtautumiseen ja palautumiseen, erilaisten harrastusten ja muun itselleen mielekkään tekemisen avulla, sekä välttämällä kiirettä ja stressiä työpaikalla. Useimmin mieltä vahvistavaksi voimavaraksi tunnistettiin kohteliaisuus muita kohtaan työpaikalla sekä halu oppia uutta työssä. Harvimmin mieltä vahvistavaksi voimavaraksi tunnistettiin työkavereiden tapaaminen vapaa-ajalla. Vaikka suurin osa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa ja tietävänsä miten voi itse edistää työhyvinvointiaan, toivoi edelleen lähes puolet vastaajista lisää tietoa siitä, miten voi itse pyrkiä edistämään työhyvinvointiaan. Selkeästi eniten tietoa kaivattiin stressin hallintaa ja itsensä johtamista koskien. Tietoa toivottiin mieluiten asiantuntijaluennolta, työterveyshoitajan ohjaamasta aiheen merkeissä kokoontuvasta ryhmästä sekä työpaikan intranetistä.