Verotuksella on merkittävä vaikutus sijoitusten lopulliseen tuottoon ja koko sijoitustoiminnan kannattavuuteen. Verosuunnittelulla sijoittaja voi laillisesti optimoida verotuksen vaikutusta. Sekä henkilö- että yhteisöverotusta muutettiin vuosien 2014 alussa. Pääomatuloverotusta uudistettiin myös vuoden 2015 alussa. Muutoksien myötä yksityishenkilön pääomatulojen veroprosentin ja yhtiön verotuksessa käytettävän veroprosentin välinen ero nousi 10 prosenttiyksikköön. Olisiko siis kannattavampaa sijoittaa yhtiömuotoisena?

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, onko johdannaisten verotuksessa eroa henkilö- ja yhteisöverotuksessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten johdannaisista syntyneiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta ja preemioita käsitellään TVL:ssa ja EVL:ssa. Näiden lisäksi tutkitaan, onko yksityishenkilön kannattavampaa sijoittaa johdannaisiin yhtiömuotoisena, ja onko olemassa tiettyä sijoitusomaisuuden määrää, jonka ylityttyä johdannaisiin sijoittaminen on kannattavampaa yhtiömuotoisena kuin yksityishenkilönä. Tutkimus on rajattu käsittelemään kannattavuutta nimenomaan verotuksellisesta näkökulmasta. Tutkimuksesta on rajattu pois valuuttakurssisuojautumisessa käytettävät johdannaiset.

Tutkimuksen toteutukseen käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistona toimivat Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset, Tuloverolaki, Laki elinkeinotulon verottamisesta ja Verohallinnon syventävät vero-ohjeet. Aineistoa kerättiin syksyn 2015 aikana. Tämän lisäksi marraskuun aikana toteutettiin sähköpostihaastattelu. Haastateltavana oli Verohallinnon johtava lakimies. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksesta ilmeni, että johdannaisten verotuksessa on useita eroavaisuuksia TVL:n ja EVL:n välillä. Merkittävimmiksi eroiksi nousivat saatujen preemioiden ja muiden kuin säännellyllä markkinalla kaupankäynninkohteena olevien johdannaisten verokohtelu. Näiden lisäksi olennaisia eroja löytyi myös CFD- ja valuuttajohdannaissopimuksista saatujen tulojen verotuksesta ja tappioiden vähentämisoikeudesta. Huomionarvoista oli myös hankintameno-olettaman ja arvonmuutoksien käyttö kyseisten verotusten välillä. Tutkimuksessa selvisi myös, että EVL:ssa johdannaisten verotus on määritelty yksityiskohtaisemmin kuin TVL:ssa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johdannaisten verotuksessa olisi tärkeää selkeyttää lainsäädäntöä.

Koska tutkimus on rajattu käsittelemään johdannaisten verotusta TVL:n ja EVL:n mukaan, on vaikea tehdä laskelmia ja päätelmiä yrityksen perustamisen kannattavuudesta ja tietystä sijoitusomaisuuden määrästä, jonka ylityttyä yhtiönperustaminen on kannattavaa. Tarkastelussa tulisi ottaa huomioon myös yhtiön omistajan verotus ja yhtiön perustamisesta aiheutuvat kustannukset ja velvollisuudet. Näiden huomioiminen ei ollut mahdollista tämän tutkimuksen puitteissa ja näin ollen tämä siirtyi potentiaaliseksi jatkotutkimuskohteeksi.