Terminä jakamistalous on vielä suomalaisille melko tuntematon, mutta yritykset kuten Airbnb, Uber ja tapahtumat kuten Ravintolapäivä ovat jo paljon tunnetumpia. Jakamistalous on syntynyt maailman finanssikriisin aikoihin ja se on muutamassa vuodessa kasvanut räjähdysmäisesti, mutta myös jo ehtinyt muuttua matkan varrella. Aihe on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan.

Jakamistalous on jo muuttanut perinteistä liiketoimintaa ja tulevaisuudessa ne yritykset, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin, tulevat pärjäämään parhaiten. Oleellinen kysymys päättävien tahojen pohdittavaksi on kuinka integroida jakamistalous vallitsevaan lainsäädäntöön, sekä miten mukautua uudenlaisten työmuotojen tuomaan ongelmaan esimerkiksi työn verotuksen osalta.

Tämä opinnäytetyö on tehty Haaga-Helian toimeksiannosta ja on osa Sharing City – Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä -hanketta. Selvityksen teoreettinen viitekehys avaa käsitteitä kuten jakamistalous, Sharing City, resurssiviisaus sekä kiertotalous. Päätutkimuskysymys on selvittää millaisia jakamistalouden palveluita, yrityksiä ja ilmiöitä Helsingissä on. Alatutkimuskysymyksissä keskitytään jakamistalouden palveluihin alakategorioissa: liikenne, asuminen ja tilat, ruoka sekä tavarat ja palvelut. Oheinen selvitys on kvalitatiivinen tutkimus, ja tutkimusmenetelminä on käytetty ensisijaisesti havainnointia, mutta myös osallistuvaa havainnointia sekä benchmarkingia. Aineiston kerääminen aloitettiin helmikuussa 2015 ja keruu jatkui opinnäytetyön kirjoittamisen loppuun saakka.

Tulokset osoittavat, että Helsingissä on aiheen tunnettavuuteen verrattuna varsin monia jakamistalouden ideologian omaavia palveluita ja hankkeita. Tulevaisuudessa on tiedossa innovatiivista liikennesuunnittelua sekä entistä resurssiviisaampaa kuluttamista ja kierrättämistä. Helsinki on jakamistalouden ympäristönä leimautunut yhteisöllisten tapahtumien kuten Ravintola- ja Siivouspäivän kautta. Vuodessa on tapahtunut valtavia harppauksia eteenpäin Helsingin jakamistalouden tilassa.

Helsingin kaupungilla on paljon potentiaalia tulla Sharing Cityksi. Ihmiset ovat kiinnostuneita aiheesta, mutta eivät ole vielä omaksuneet uutta ideologiaa jokapäiväiseen arkeensa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia helsinkiläisten asennoitumista ilmiöön, koska ihmiset ovat kuitenkin jakamistalouden ytimessä. Jos ihmiset ovat kovin vastahakoisia, jakamistalous ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jakamistalouden mahdollisuuksia matkailun vetovoimatekijänä kannattaa myös tutkia.