Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2013 perustuu pohjoismaisen mallin menetelmään matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista. Mallissa tutkitaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia meno- ja tulomenetelmällä. Menomenetelmässä selvitetään eri matkailijaryhmien rahankäyttöä eri kohteisiin alueella ja tulomenetelmässä selvitetään yritysten saamaa matkailutuloa liikevaihdosta sekä matkailun työllistävää vaikutusta. Pohjoismainen malli on moniulotteinen ja sen avulla pystytään matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi selvittämään matkailukohteen kannalta tärkeitä tunnuslukuja, kuten matkailijoiden keskikulutusta ja keskiviipymää kohteessa. Mallissa haasteellisinta on laajan empiirisen aineiston kerääminen ja aineiston perustuminen matkailijoiden ja matkailuyritysten arviointeihin.

Uudenmaan alueen matkailijamäärät, yöpymisvuorokaudet ja viipymät on arvioitu Tilastokeskuksen tilastoista, matkailijahaastatteluista ja kotitalouksille tehdyn kyselyn pohjalta. Uudenmaan alueella arvioitiin käyneen 16 miljoonaa päivämatkailijaa. Hotellivieraiden yöpymisvuorokausia oli 4,8 miljoonaa ja keskimääräinen viipymä oli 2,6 vuorokautta. Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneiden matkailijoiden yöpymisvuorokausia oli 600 000 ja keskimääräinen viipymä 4,5 vuorokautta. Vierassatamissa yöpyvät viipyivät keskimäärin 2,3 vuorokautta ja yöpymisvuorokausia kertyi 80 000. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien matkailijoiden yöpymisvuorokausia oli 9,2 miljoonaa ja viipymä keskimäärin 4,1 vuorokautta. Omassa vapaa-ajan asunnossa matkailijoiden yöpymisvuorokausia kertyi 7,2 miljoonaa ja viipymä oli 9,8 vuorokautta.

Matkailijahaastatteluissa selvitettiin eri matkailijaryhmien keskimääräistä rahankäyttöä vuorokaudessa. Tutkimuksen mukaan hotellivieraat käyttivät matkailijaryhmistä eniten rahaa vuorokaudessa, 146 euroa. Vierassatamissa yöpyvien kulutus oli 75 euroa, muussa maksullisessa majoituksessa yöpyvät käyttivät 63 euroa, päiväkävijät 53 euroa ja sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät kuluttivat 51 euroa vuorokaudessa. Omassa vapaa-ajan asunnossa yöpyvät kuluttivat ryhmistä vähiten rahaa, 17 euroa vuorokaudessa.

Arvio matkailun tulovaikutuksista perustuu ainoastaan Uudellemaalle suuntautuvan ja Uudenmaan sisällä tapahtuvaan matkailuun. Mukaan ei ole arvioitu maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan matkailun tulovaikutuksia, kuten matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluita, koska suurin osa yritysten liikevaihdosta koostuu ulkomaan matkamyynnistä. Uudenmaan alueen välitön matkailutulo on 2,2 miljardia euroa (sis. alv)vuonna 2013. Arvonlisäveroton matkailutulo on 1,9 miljardia euroa. Uudenmaan alueista suurin matkailutulon saaja on pääkaupunkiseutu, jonka matkailutulo on noin 1,5 miljardia euroa (sis alv). Länsi-Uudenmaan matkailutulo on 307 miljoonaa (sis. alv), Keski-Uudenmaan 201 miljoonaa (sis. alv) ja Itä-Uudenmaan 168 miljoonaa euroa (sis. alv). Suurin osa matkailutulosta kertyy päiväkävijöiden ja hotellivieraiden ostamista palveluista ja tuotteista. Suurimmat matkailutuloa saavat toimialat ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä vähittäiskauppa. Seuraavaksi suurimman tulon saavat liikenne ja taiteet, viihde ja virkistyspalvelut.

Uudellemaalle suuntautuva ja alueen sisäinen matkailun työllistävä vaikutus oli noin 12 000 henkilötyövuotta matkailutuloa saavilla toimialoilla. Työllisyysvaikutusten arvioinnissa arvioitiin erikseen myös maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan matkailun aikaansaamat työllisyysvaikutukset Uudellamaalla. Laajemman toimialaluokituksen mukaan matkailun työllistävä vaikutus oli noin 21 000 henkilötyövuotta. Matkailu työllistää eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, vähittäiskaupassa ja liikeneessä.