Tutkimuksen lähtökohtana on Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2013 aloitettu potilasohjauksen uudistaminen. Potilasohjausta alettiin muuttaa entisen alueittaisen potilasohjausmallin sijaan potilasprofiilien mukaiseen potilasohjaukseen. Lisäksi uudistuksen kohteena oli myös poti-lasohjauksen tietojärjestelmä Navitas-siirtoportaali. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiassa yhtenä tavoitteena on HUS-siirtoviivemaksujen välttäminen kokonaan vuosina 2014–2016. Potilasohjauksen kehittämiseen liittyy myös kaikkien osapuolien sitouttaminen strategisiin tavoitteisiin. Tämän toimintatutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää Helsingin kaupungin Sairaala, kuntoutus, hoiva-osaston sairaaloiden potilasohjausta HUS:n erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tehokkaammaksi ja yhdenmukaisemmaksi. Toisena tavoitteena on hyvien käytänteiden tuottaminen hoitoonohjauksen tueksi ja sujuvoittamiseksi strategisten tavoitteiden suuntaisesti yhdessä hoitoketjun eri toimijoiden kanssa. Tutkimus rajataan koskemaan ainoastaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon koskevaa potilasohjausta ja siihen liittyvää potilaiden jatkohoidon järjestämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta siirtoilmoitetuille potilaille.

Kaupunginsairaalan potilasohjaukseen osallistuville lähetettiin kyselylomake 14 ammattihenkilölle 10/2014. Kohderyhmänä olivat kaupunginsai-raaloiden (Laakso, Malmi, Herttoniemi ja Suursuo) sisäänotosta vastaavat lääkärit (ylilääkärit, apulaisylilääkärit) ja jonohoitajat. Vastauksia saatiin 11 kpl. Vastausprosentti oli 78,57 %. Lisäksi käytiin tutustumassa kaupunginsairaalan jonohoitajien työhön. Tämän ohella toimintatutkimuksen aikana pidettiin seitsemän yhteistyökokousta, jolloin käsiteltiin suunnitelmallisesti potilasohjaukseen liittyviä asioita. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.

Tämän toimintatutkimuksen tulokset osoittivat, että Helsingin kaupunginsairaaloiden erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon suuntautuvaa potilasohjausta on mahdollista kehittää ja yhtenäistää säännöllisten yhteistyötapaamisten kautta. Siirtoviiveitä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon voidaan lyhentää säännöllisten tapaamisten ja yhteistyössä tapahtuvan toiminnan suunnittelun avulla. Strategisiin tavoitteisiin sitouttamista on mahdollista edistää verkostotapaamisissa ja tätä kautta estää siirtoviivemaksujen syntymistä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi se, että potilasohjauksen kehittäminen tulee olla jatkuva prosessi johtuen hoitoketjuissa ja koko toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.