Tämän opinnäytetyön tavoite on tuoda esiin säätösalaojituksen vaikutuksia pellon vesitalouteen yhden kasvukauden osalta. Samalla työssä paneudutaan säätösalaojituksen rakentamiseen sekä toimintaan yleisellä tasolla. Tutkimus on osa Ravinteet pellossa, vaan ei vesistöön (Ravinneresurssi) -hanketta. Se toteutettiin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla.

Kasvukauden tulokset on kerätty Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan pellolta, johon oli rakennettu säätösalaojitettu alue. Aluetta verrattiin tavanomaisesti salaojitettuun verrokkialueeseen. Peltoon asennettiin säätökaivot säätösalaojitusalueelle. Säätökaivoissa on patoluukut, joiden asento vaikuttaa veden poistumiseen pellosta ja täten maaperän kosteuteen. Pellolta mitattiin pohjaveden korkeutta, maan kosteutta ja nurmen kasvua.

Säätösalaojitusalueella pohjaveden korkeus pysyi lähempänä maan pintaa lähes koko kasvukauden. Maaperän kosteus oli säätösalaojitetulla alueella optimaalisempi. Verrokkialue oli ajoittain liian kuiva ja kokonaisuutena kuivempi kuin säädelty alue. Nurmi kasvoi kummallakin alueella yhtä hyvin lukuun ottamatta alkusyksyä, jolloin oli pitkään kuivaa. Säilörehun laadussa ei ollut suuria eroja koealueiden välillä.

Kyseessä oli yhden kasvukauden koe ja tarkat tulokset vaatisivat useamman vuoden otantaa. Kuivana kesänä erot tulisivat paremmin esille. Säätösalaojitus nostanee kuivien kesien huonoa satoa ja parantaa lannoitteiden käyttöä ja täten vähentää ravinnehuuhtoumia.