Opinnäytetyössä tarkastellaan erityisruokavalioita noudattavien henkilöiden ruoanvalintaan liittyviä kokemuksia kulttuuritapahtumissa. Tarkoituksena oli selvittää, kokevatko he mahdollisesti leimautuvansa ruokavalintojensa johdosta negatiivisesti yhteisön taholta, ja jos, niin minkälaisia sosiaalisia ja kulttuurisia kokemuksia leimautuminen heille aiheuttaa. Opinnäytetyön toisena tarkoituksena oli löytää konkreettisia ohjeita kulttuuritapahtumien tuottajalle siihen, miten erityisruokavalioita noudattavat henkilöt tulisi ottaa huomioon tapahtumien ruokapalveluita järjestettäessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja se perustuu kahden eri erityisruokavaliota – semivegetaarista ruokavaliota ja keliakiaruokavaliota – noudattavan henkilön puoli strukturoituihin teemahaastatteluihin. Tutkimusaineisto analysoitiin haastatteluaineistosta esiin nousseiden teemojen ja tyypittelyiden kautta.

Tutkimus osoitti, että erityisruokavalioita noudattavat henkilöt saattavat kokea leimautuvansa negatiivisesti ruokavalintojensa johdosta kulttuuritapahtumissa aterioidessaan. Kulttuuritapahtumien ruokapalvelut on järjestetty vallitsevan ruokakulttuurin mukaisesti. Erityisruokavalioita noudattavat edustavat ”poikkeusta” vallitsevasta ruokakulttuurista. Kun ”poikkeavuus” tulee ruokavalintojen kautta yhteisön tietoisuuteen, niin erityisruokavalioita noudattavat henkilöt joutuvat yhteisön mahdollisen negatiivisen huomion kohteeksi. Tällöin he saattavat kokea leimautuvansa negatiivisesti, stigmatisoituvansa. Pelko negatiivisesta leimautumisesta aiheuttaa sosiaalista jännitystä ja varuillaanoloa ruoanvalintatilanteisiin ja vähentää ruokaan ja ruokailuun liittyvää elämyksellistä arvoa ja sosiaalisen yhteisöllisyyden kokemusta.

Leimautumisensa välttämiseksi erityisruokavalioita noudattavat pyrkivät käyttämään erilaisia leimautumisen hallintakeinoja, kuten ”poikkeavuuden” peittämistä – erityisruokavalion noudattamisen salaamista. Toiminnan tarkoituksena on ”normaalina” pysyminen yhteisön silmissä ja itsensä suojaaminen yhteisön mahdollisilta negatiivisilta reaktioilta.

Kulttuuritapahtumien ruokapalveluiden järjestämisessä tulisikin pyrkiä tasa-arvoisuuteen. Tapahtuman tuottajalla ja ruokapalveluita tarjoavilla tahoilla pitäisi olla tietoa erilaisista erityisruokavalioista ja niiden asettamista vaatimuksista. Ruokapalveluiden suunnittelun ja toteuttamisen tulisi tapahtua tapahtumantuottajan ja ruokapalveluita tarjoavien tahojen yhteistyönä, jotta kulttuuritapahtuman ruokapalveluista rakentuisi koko yleisöä palveleva, yhteisöllinen ja elämyksellinen kokonaisuus.