Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotettiin viittomakielinen käännös ohjeistuksesta verenluovuttajalle. Työn tilaaja oli Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Veripalvelulla ei aiemmin ole ollut viittomakielistä materiaalia, joten lähtötekstiin pyrittiin kokoamaan tärkeimpiä verenluovuttajaa koskevia ohjeistuksia ja vaatimuksia.

Kaikkea verenluovutukseen liittyvää termistöä ei löytynyt virallisista lähteistä viittomakielellä tuotettuna, joten käännöstyöhön yhdistettiin sanastonkeruu. Teemahaastattelun avulla kerätystä termistöstä koottiin pienimuotoinen sanasto, jota hyödynnettiin käännösprosessissa.

Sanastotyön lisäämisen myötä päädyttiin tutkimaan havainnoimalla omia kokemuksia, onko käännöstä hyödyllistä lähteä tekemään sanastotyön kautta ja kuinka sanastotyössä kerätyt termit ja viittomaratkaisut saadaan sujuvaksi osaksi asiatyylistä käännöstekstiä. Tutkimuskysymykset olivat ”Mitä etuja ja haittoja on sanastotyön käyttämisessä käännösprosessin osana?” sekä ”Kuinka sovittaa sanastotyön avulla kerätyt viittomat ja viittomakokonaisuudet käännöksen asiatyyliin sopivalla tavalla?” Tulokset painottavat, että kattavan sanastotyön tekeminen ei ole yhtä hyödykästä, kuin tehokas teemahaastattelu. Lisäksi käännettäessä vieraalle kielelle, on ilmaisujen tyyliin sopimisen arvioiminen haastavaa ja apuna tulee käyttää natiiveja kielenkäyttäjiä. Tästä työstä on hyötyä, kun tehdään käännöstä aiheesta, jonka termistöä ei löydy olemassa olevista virallisista lähteistä.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Veripalvelun välisen yhteistyön myötä opiskelijoilla on mahdollisuus myös tulevaisuudessa tuottaa Veripalvelulle viittomakielisiä käännöksiä. Viittomakieliset käännökset kehittävät Veripalvelun palvelua ja lisäävät esteettömyyttä tuodessaan palvelun paremmin myös viittomakielisten tietoon. Viittomakielinen käännösteksti lisätään Veripalvelun internetsivuille kevään 2014 aikana.