Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Senaatti-kiinteistöjen nykyisiä keinoja ehkäistä harmaata taloutta rakennustyömailla, sekä löytää mahdollisia parannuksia tämän hetkisiin ohjeistuksiin. Työ koostuu verohallinnon, Suomen lain sekä Senaatti-kiinteistöjen omien ohjeistuksien perusteella laaditusta teoriaosuudesta ja varsinaisesta tutkimusosuudesta. Tutkimusosuudessa laadin kyselyjä rakennushankkeen eri osapuolille saadakseni hyvän kuvan tämän hetkisestä tilanteesta ja eri osapuolten asenteista talousrikollisuuden torjuntaa vastaan. Kyselyihin saatujen vastausten perusteella esiin nousi joitain ongelmia esimerkiksi aliurakoitsijoiden hyväksyttämiseen ja perehdyttämiseen työmaalla liittyen. Kaikkien kyselyyn vastanneiden asenteet harmaan talouden torjuntaa kohtaan olivat hyvät ja kaikki kokivat asian tärkeäksi. Tutkimuksessa ei tullut esiin varsinaista harmaata taloutta tai siihen liittyvää toimintaa. Tämä osoittaa Senaatti-kiinteistöjen nykyisten ohjeistuksien ja vaatimusten olevan korkealla tasolla eikä niihin ole toistaiseksi tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia ellei lainsäädännössä tapahdu tiukennuksia. Tutkimuksen perusteella laadin muutamia nykytoimintaa kehittäviä ehdotuksia Senaatti-kiinteistöille harmaan talouden torjuntaan liittyen. Harmaan talouden ehkäisyn toimenpiteet rakennustyömailla voivat tuntua aikaa vieviltä ja monimutkaisilta tehtäviltä. Kun harmaan talouden torjuntaan liittyvät asiat hoidetaan kunnolla rakennusprojektin alusta asti ja kaikki ovat tietoisia säädöksistä ja vaatimuksista, on työskentely rakennustyömailla sekä laillista että turvallisempaa ja tasapuolisempaa kaikille osapuolille.