Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka muutos vesiputousmallista ketterään Scrummenetelmään oli käynnistynyt kohdeyrityksessä Landis+Gyr Enermet. Kohdeyrityksenä toiminut Landis+Gyr Enermet toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Työn teoriaosuus kohdistui ketterään ohjelmistokehitykseen Scrum-menetelmään keskittyen. Scrumin teoriaosuuteen päästiin asteittaisesti vertailemalla ensin eroavaisuuksia vanhan kehitysmenetelmän vesiputousmallin ja ketterän ohjelmistokehityksen välillä. Tämän jälkeen selkeytettiin ketterän ohjelmistokehityksen perusidea, minkä jälkeen voitiin esitellä ketterä Scrummenetelmä. Scrumin lisäksi käsiteltiin opinnäytetyön toisena teoriaosuutena muutosta. Muutosta käsiteltiin organisaation ja yksilön näkökulmasta. Näiden lisäksi esiteltiin yksilön muutosvastarintaa ja kuuden askeleen Scrum-menetelmän omaksumisprosessi. Tutkimusosuus perustui kohdeyrityksen kahdessa pilottiprojektissa työskennelleiden henkilöiden yksilöhaastatteluista saatujen tulosten arviointiin. Työntekijöitä haastateltiin kahteen otteeseen projektien alku- ja loppuvaiheessa, ja haastattelu toteutettiin avoimin strukturoimattomin kysymyksin. Avoimiin kysymyksiin päädyttiin pienen otannan takia, joka myös määritteli tutkimukselle kvalitatiivisen otteen. Haastatteluista saadut tulokset keskittyvät vesiputousmalliin, Scrummenetelmään ja muutokseen organisaation sekä yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin, oliko muutoksesta Scrummenetelmään ollut hyötyä organisaatiolle ja kuinka sovelluskehityksen menetelmien kehittämistä voidaan jatkaa. Tutkimuksen tuloksista tuli esiin selkeitä muutoksen mukanaan tuomia hyötyjä, mutta positiivisten asioiden lisäksi myös negatiivisia muutoksesta johtuvia haittavaikutuksia. Tuloksien kautta saatiin lisäksi selvyys yksilöiden ja organisaation sopeutumisesta muutosprosessiin. Yksilöiden tasolla muutos koettiin helpoksi. Organisaatiolle muutos aiheutti kasvukipuja, mutta kivuista ilmeni positiivisiakin piirteitä.