Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka muutos vesiputousmallista ketterään Scrummenetelmään oli käynnistynyt kohdeyrityksessä Landis+Gyr Enermet. Kohdeyrityksenä toiminut Landis+Gyr Enermet toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Työn teoriaosuus kohdistui ketterään ohjelmistokehitykseen Scrum-menetelmään keskittyen. Scrumin teoriaosuuteen päästiin asteittaisesti vertailemalla ensin eroavaisuuksia vanhan kehitysmenetelmän vesiputousmallin ja ketterän ohjelmistokehityksen välillä. Tämän jälkeen selkeytettiin ketterän ohjelmistokehityksen perusidea, minkä jälkeen voitiin esitellä ketterä Scrummenetelmä. Scrumin lisäksi käsiteltiin opinnäytetyön toisena teoriaosuutena muutosta. Muutosta käsiteltiin organisaation ja yksilön näkökulmasta. Näiden lisäksi esiteltiin yksilön muutosvastarintaa ja kuuden askeleen Scrum-menetelmän omaksumisprosessi. Tutkimusosuus perustui kohdeyrityksen kahdessa pilottiprojektissa työskennelleiden henkilöiden yksilöhaastatteluista saatujen tulosten arviointiin. Työntekijöitä haastateltiin kahteen otteeseen projektien alku- ja loppuvaiheessa, ja haastattelu toteutettiin avoimin strukturoimattomin kysymyksin. Avoimiin kysymyksiin päädyttiin pienen otannan takia, joka myös määritteli tutkimukselle kvalitatiivisen otteen. Haastatteluista saadut tulokset keskittyvät vesiputousmalliin, Scrummenetelmään ja muutokseen organisaation sekä yksilön näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin, oliko muutoksesta Scrummenetelmään ollut hyötyä organisaatiolle ja kuinka sovelluskehityksen menetelmien kehittämistä voidaan jatkaa. Tutkimuksen tuloksista tuli esiin selkeitä muutoksen mukanaan tuomia hyötyjä, mutta positiivisten asioiden lisäksi myös negatiivisia muutoksesta johtuvia haittavaikutuksia. Tuloksien kautta saatiin lisäksi selvyys yksilöiden ja organisaation sopeutumisesta muutosprosessiin. Yksilöiden tasolla muutos koettiin helpoksi. Organisaatiolle muutos aiheutti kasvukipuja, mutta kivuista ilmeni positiivisiakin piirteitä.

The aim of this thesis is to define, how the change from waterfall method to agile Scrum method has begun at the subject company, Landis+Gyr Enermet, which was the assigner of the thesis. The theoretical part of this work concentrates on software development focusing on Scrum method. The theoretical part starts by first comparing differences between the old development method, waterfall model, and the new agile software development. After this, the basic idea of Agile software development is clarified followed by a presentation of the agile Scrum method. In addition to Scrum, a second theoretical point of view change is discussed. The change was handled from both organizational and individual viewpoints. In addition to these, individual resistance of change and a six-step imbibe process to Scrum method are presented. The empirical part of this thesis is based on evaluation of the results from individual interviews of two pilot projects, which took place at the subject company. Employees were interviewed twice between the beginning and end phases of the projects with open, not structured questions. The open questions were chosen because of a small sample, which also gave to this research its qualitative touch. Results that were received from interviews concentrated on waterfall model, Scrum method and the change from an organizational and individual point of view. The aim of this thesis was to find answers to questions, whether the change to Scrum has given any advantage to the subject organization and how the development of software developing methods could be continued. The results unfolded clear advantages that had come with the change, but in addition to positive results, change had also unfolded harmful effects. Across the results, transparency of individual and organizational adjustment to change process was received. On individual level, the change was considered to be rather easy. As for the organizational level, change had resulted in some growing pains, but apparent positive features were generated of those pains.