Julkisen sektorin johtamisen vaatimukset ovat kasvaneet, erityisesti talousosaamisen sekä palveluiden tehokkuuden ja tuottavuuden tavoitteet. Paineet ovat olleet lähinnä ylemmällä johdolla, mutta uuden julkisjohtamisen oppien avulla valtaa ja vastuuta on jaettu kaikille hierarkiatasoille.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päiväkodinjohtajien talousosaamisen kehityskulku suoriteperusteisen budjetoinnin pilotoinnin aikana vuonna 2010. Tarkastelu kohdistuu myös eettisiin ratkaisuihin ja päätöksiin, jotka liittyivät talouteen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä säästöt syntyivät ja riittääkö päiväkodinjohtajan perusosaaminen uuteen haasteeseen sekä millaisia mahdollisuuksia organisaatiolla on osaamisen kehittämiseen liittyen.

Tutkimuksessa on käytetty triangulaatiota. Määrällisinä tutkimuksina ja perustana tutkimusasettelulle ovat aikaisempi tutkimus pilottiyksiköiden henkilöstölle, asiakas- ja henkilöstökyselyt sekä tilinpäätöksen tunnusluvut. Laadullinen tutkimus on teemahaastattelu pilottiyksiköiden päiväkodinjohtajille ja vastuualueen talouspalvelupäällikölle. Tutkija oli itse mukana pilotoinnissa, joten tutkimus on empiirinen toimintatutkimus ja tutkittavina ilmiöinä ovat systeemit. Päiväkodinjohtajat kehittivät osaamistaan erilaisissa systeemeissä; henkilöstön, asiakkaiden, johdon, konsulttien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Aineisto käsiteltiin induktiivisella logiikalla. Teoriaosassa etsitään vastausta miksi talous on tärkeä osaamisalue päiväkodinjohtajille, miten osaaminen kehittyy osaamispääomaksi ja mitä on eettinen johtaminen.

Johtopäätöksinä todetaan, että pilotoinnin aikana johtajien osaaminen oli kehittynyt kokonaisvaltaiseksi talousnäkemykseksi. Johtajien perusosaaminen ei riitä uuteen vaatimukseen. Ns. “kovien arvojen” rinnalla on kehitettävä eettistä johtamista, jonka tuloksena on eettinen talousjohtaminen. Päivähoidon laatu, henkilöstön hyvinvointi ja tehokkuus sekä tuottavuus tukevat toisiaan.