Työyhteisöviestintää tapahtuu päivittäin. Organisaatio ei voi olla viestimättä. Viestin perille saaminen riippuu vastaanottajan ja lähettäjän taustoista, kuten kulttuurista, mutta myös ulkoisista häiriötekijöistä. Organisaatioiden viestintää sen sisäisille ja ulkoisille toimijoille on tutkittu paljon varsinkin esihenkilönäkökulmasta. Työyhteisöviestintä on kuitenkin käsitteenä vielä melko tuore. Organisaatiot ovat nykypäivänä osa suurempaa verkostoa, johon luetaan sen henkilöstö, mutta myös sen alihankkijat ja muut sidosryhmät. Organisaation työyhteisöviestinnän piiriin kuuluu muitakin toimijoita kuin sen henkilöstö, koska viestintää tapahtuu esimerkiksi alihankkijoiden toimesta asiakkaiden tiloissa. Työyhteisöviestintä on keskeinen osatekijä organisaation toiminnassa. Kuinka viestiä tehokkaasti ja ymmärrettävästi siten, että henkilöstö omaksuu oikeanlaiset toimintatavat ja sekä osaa että haluaa edustaa organisaatiota sen verkostolle?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työyhteisöviestinnän nykytilaa Lindström Oy:n Keski-Suomen tulosyksikön ja sen alihankkijoiden alaisuudessa toimivien palveluedustajien välillä. Lisäksi tavoitteena oli kerätä kehitysideoita ja luoda mittaristo, jota voi käyttää organisaation muiden tulosyksiköiden nykytila-analyysissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja aineistoa kerättiin kyselytutkimuksella. Tulosten analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja tulokset esitettiin helppolukuisina diagrammeina.

Tutkimustuloksena syntyi kuvaus työyhteisöviestinnän nykytilasta Lindström Oy:n Keski-Suomen tulosyksikön ja sen alihankkijoiden alaisuudessa toimivien palveluedustajien välillä. Lisäksi esiin nousi kehityskohteita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuuden viestintää suunniteltaessa.

Tutkimuksessa nousi esiin työyhteisöviestinnän merkitys perehdytyksessä ja ohjeistamisessa. Sillä voitiin myös todeta olevan vaikutusta motivaatioon. Koska toimeksiantajayritys on asiakaslähtöinen palveluyritys, on työyhteisöviestinnän säännöllinen seuranta tärkeää myös maineen näkökulmasta. Riittävä ja oikean viestintäkanavan kautta välitetty informaatio auttaa palveluedustajia toteuttamaan palvelun asiakkaille oikea-aikaisesti ja oikein. Säännölliseen seurantaan on hyvä luoda mittari, jolla pystytään luotaamaan tilannetta vuosittain.