Saurus Oy on jo useamman vuoden ajan kehittänyt toimintaansa prosesseja parantamalla. Nyt kehityksen kohteeksi valittiin tuotekehitys. Yrityksen tuotekehitystoimintaa ovat tähän mennessä vaivanneet muun muas-sa hitaus ja yhteisten tavoitteiden asettamisen vaikeus. Suurimmaksi selittäväksi tekijäksi on todettu tuoteke-hitysprosessin puute. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää millaista tuotekehitystoimintaa yrityksessä on ja mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet. Lisäksi tehtyjen havaintojen perusteella oli tarkoitus luoda yrityksen käyttöön räätälöity tuotekehitysprosessi hyödyntäen vaiheportti-prosessimallia. Opinnäytetyössä ei siis pyritä luomaan alalle uutta tietoa, vaan kyseessä on esimerkki yksittäisen yrityksen toiminnan kehittämisestä.

Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineistona käytettiin sekä yrityksen sisäisiä dokumentteja että työntekijöiden haastatteluita. Ensin tutkittiin nykytilaa hyödyntäen kirjal-lista aineistoa ja teemahaastattelua. Sitten hyödynnettiin avointa ryhmähaastattelua tutkittaessa millaisia tarpeita ja toiveita yrityksen eri osastojen näkökulmista tuotekehitysprosessiin liittyy.

Opinnäytetyön tuloksina saatiin hyvä yleiskuva yrityksen johdon näkemyksistä tuotekehitykseen sekä tuoteke-hityksen arjesta. Yrityksen johto ymmärtää tuotekehityksen tärkeyden ja pyrkii käyttämään sitä työvälineenä kasvun saavuttamiseksi. Tuotekehityksen niukat voimavarat havaittiin merkittävimmäksi kehitystyötä rajoitta-vaksi tekijäksi. Lisäksi havaittiin, että kehitysprojektien alussa tavoitteiden määrittely jää yleensä puutteel-liseksi, mikä aiheuttaa viivästyksiä ja epäselvyyksiä myöhemmissä vaiheissa. Toinen merkittävä havainto oli, että kehitysprojektit etenevät osasto kerrallaan, jolloin onnistumisen kannalta tärkeä yhteistyö jää vähiin. Yrityksen ammattitaitoinen henkilökunta koettiin välttämättömäksi tuotekehityksen kannalta.

Tehtyjen havaintojen perusteella onnistuttiin luomaan tuotekehitysprosessi, joka vastaa esille nousseisiin on-gelmiin. Kehitettyä prosessia ei käytetty opinnäytetyön aikana, joten sen käytännön vaikutukset selviävät vas-ta kun prosessi on todellisuudessa otettu käyttöön. Prosessi on kuitenkin rakennettu niin, että se ohjaa osas-tojen väliseen yhteistyöhön ja aiemmin tekemättä jääneet alkuvaiheen määrittelyt tulevat tehdyksi.