Opinnäytetyö on toteutettu Valtra Oy Ab:n traktorien kokoonpanotehtaalle Suolahteen, jossa oli havaittu työntutkimustiimin tarve kartoittaa ja selvittää kevyempi sekä luotettavampi tahtiaikojen mittausprosessi. Nykyinen prosessi oli osoittautunut kasvaneen tuoteperheen myötä liian raskaaksi ylläpitää, eikä työlle ollut rutinoitunutta toimintamallia. Tahtiajat toimivat perustana koko Valtran tuotannolle ja siksi tieto täs-tä työvaiheisiin kuluvasta ajasta on todella tärkeä. Prosessia voidaan nimittää myös työntutkimusproses-siksi. Työn tavoitteena oli arvioida vaihtoehtoisia tahtiaikojen mittaustapoja traktorin kokoonpanolinjalla ja valita näistä Valtralle sopivin vaihtoehto ja ohjeistaa alustavasti käyttöönottoa. Opinnäytetyössä suoritettiin laadullisena kehitystutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelminä käytet-tiin kirjallisuuden tutkintaa, haastatteluja, havainnointia sekä yrityksen ja konsernin sisäisen tiedonkeruun pohjalta suoritettua benchmarkkausta. Tutkimus oli laadullinen kehitystutkimus, jossa pyrittiin arvioimaan menetelmien soveltuvuutta ja luotettavuutta tutkimuksen toteutukseen. Sopivimmaksi työntutkimusprosessin vaihtoehdoksi valikoitui hybrid-malli tai Keko. Lopullinen valinta riip-puu toimeksiantajan päätöksestä mihin suuntaan he haluavat työntutkimusprosessin ja resurssit viedä. Hybrid-malli, joka yhdistää standardiajat sekä videoanalyysit, mahdollistaa Valtran kokoonpanoympäris-töön laadukkaasti tuotettuja työntutkimuksia ja tulevaisuudessa nämä ovat kevyemmin ylläpidettävissä. Työntutkimustiimin kannalta Keko on kaikista kevyin työkalu tahtiajan mittaamiseen, mutta on se myös kaikista pintapuolisin, sillä se ei tarjoa tietoa tahtiajan rakenteesta. Näistä kahdesta tekijä suosittelee hybrid-mallia, koska tällä taataan laadukkaat tahtiajan mittaukset sekä tarkka työnjako tuo prosessiin rutiinin omaisen toimintamallin. Hybridi-mallin käyttöönotto mahdollistaa porrastettua lähestymistavan, keskittyen ensin standardiaikakirjaston luomiseen ja standardiaikajärjes-telmien sovittamiseen osakokoonpanoihin. Tärkeää on selkeä työn jakaminen videoanalyysien ja stan-dardiaikojen välille sekä EPLM-projektin tuoman edun hyödyntäminen.