Tutkimus on osa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailukehitys -hanketta ja käsittelee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välistä matkailuyhteistyötä. Tutkimuksessa perehdytään matkailuyhdistysten näkökulmasta alueen matkailuyhteistyön nykytilaan ja tarkastellaan matkailuyhteistyön edellytyksiä. Tavoitteena on selvittää, olisiko Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle mahdollista muodostaa matkailullinen suuralue.

Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla eliittiotantana matkailuyhdistysten puheenjohtajilta tai -yritysten toimitusjohtajilta puhelinhaastatteluna. Puolistrukturoidut haastattelukysymykset laadittiin projektiryhmässä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jossa analyysiyksikkönä käytettiin ajatussisältöä ja virketasoa.

Tulosten perusteella Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välinen matkailuyhteistyö koetaan nykyisin lähes olemattomaksi. Matkailuyhteistyön hallinnointi on maakunnissa eri toimijoilla ja se tunnistettiin yhdeksi yhteistyön esteeksi. Lisäksi yhteistyön esteinä koettiin olevan rahoituksen hankkiminen, koska hankkeilla saadaan aikaan vain lyhytaikaista toimintaa.

Matkailuyhdistysten näkemyksen mukaan matkailuyhteistyötä pitäisi lisätä maakuntien yhteisten matkailutuotteiden suunnittelussa sekä matkailukoulutusten järjestämisessä. Luonto nähdään maakuntia yhdistävänä tekijänä. Matkailullinen suuralue voi olla mahdollista toteuttaa, kun huomioidaan matkailuyrittäjien ääni jo suunnitteluvaiheessa. Matkailuyhdistykset näkevät yksimielisesti suuralueen mahdollisuutena matkailuyhteistyön toteuttamiseen kansainvälisessä markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välistä matkailuyhteistyötä ei ole aikaisemmin tutkittu matkailuyhdistysten näkökulmasta. Tutkimuksessa mukana olleet matkailuyhdistykset edustavat kattavasti alueiden matkailuyrittäjiä ja yhdistykset ovat tutkimuksen tulosten mukaan merkittävä alueellinen matkailutoimija ja elinkeinoelämän edistäjä. Tutkimus toi uutta tietoa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimijoille ja siten mahdollistaa tulevaisuudessa matkailualan kehittämisen näissä kahdessa maakunnassa. Tutkimuksen tuloksia on järkevä käsitellä maakunnallisista lähtökohdista katsoen ja kuvaavan erityisesti tutkittuja matkailualueita.