Opinnäytetyössä kuvattiin Kainuun keskussairaalan teho- ja valvontaosaston hoitajien kokemia väkivaltatilanteita. Opinnäytetyö kuvaa kuinka usein teho-osaston hoitajat olivat kokeneet väkivaltaa, minkä tyyppistä väkivalta oli ollut ja kuinka he olivat väkivaltatilanteissa toimineet.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 59 hoitajalle. Saimme vastauksia 25, joten vastausprosentti oli 42 %. Kyselytutkimus suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeen kysymykset olivat monivalintakysymyksiä. Lisäksi osaan kysymyksistä oli lisätty mahdollisuus täydentää vastausta vapaalla tekstillä. Kysely tehtiin sähköisesti ja vastaukset analysoitiin Webropol-academic ohjelmistoa käyttämällä.

Tutkimuksen mukaan kaikki kyselyyn vastanneet hoitajat olivat kokeneet väkivaltaa tai sen välitöntä uhkaa Kainuun keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla. Väkivalta oli ollut luonteeltaan fyysistä, henkistä, sekä uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Usein väkivallan tekijä oli ollut potilas, mutta myös omaiset olivat olleet väkivallan tekijöinä. Opinnäytetyön ulkopuolelle rajattiin työntekijöiden väliset väkivaltatilanteet ja työmatkalla tapahtuneet väkivaltatilanteet.

Yli puolet vastanneista olivat sitä mieltä, että he eivät olleet saaneet riittävästi perehdytystä ja koulutusta, kuinka väkivaltatilanteissa tulisi toimia. Lisäksi terveyden ja turvallisuuden koettiin valtaosin vaarantuvan hoitotyössä. Väkivaltaa oli koettu useimmiten (40 % vastaajista) noin kerran kuukaudessa. Väkivallan uhkaa oli koettu useammin, viikoittain (28 %), tai jopa päivittäin (4 %). Hieman alle puolelle (40 %) vastaajista, väkivallan teoista oli aiheutunut fyysisiä vammoja. Vammat olivat olleet usein mustelmia, haavoja tai naarmuja. Väkivallan teot olivat olleet vastaajien mukaan lieviä, eikä kukaan vastaajista ollut joutunut sairauslomalle tapahtumien vuoksi. Myös väkivallan teoista ilmoittamatta jättäminen oli ollut yleisempää, kuin ilmoittaminen. Yli puolet (54 %) vastaajista ei ollut tehnyt väkivallan teosta HaiPro-ilmoitusta. Syiksi ilmoittamatta jättämiseen oli ollut unohdus, teon lievyys, sekä väkivallan kuuluminen työn luonteeseen.

Kyselytutkimuksen perusteella Kainuun keskussairaalan teho- ja valvontaosaston sairaan- ja lähihoitajat olivat kokeneet väkivaltaa työssään usein. Väkivalta oli ollut luonteeltaan henkistä, fyysistä ja uhkailua. Väkivaltaisen teon syitä oli ollut useita, kuten esimerkiksi potilaan muisti-sairaus, päihteiden käyttö tai akuutti sairastuminen. Väkivallan tekoja ei teho-osastolta ole mahdollista poistaa kokonaan, mutta oikeanlaisella koulutuksella ja perehdytyksellä työ- ja potilasturvallisuutta on mahdollista parantaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että väkivalta on teho-osastolla yleistä ja on todellinen ongelma.