Kehittämishankkeessani tutkin, tarvitseeko todistaja tukea todistamistilanteeseensa? Yhteiskunnassamme on käyty keskustelua mahdollisesta lainsäädännöstä todistajansuojelemiseksi, mutta tarvitseeko todistaja myös henkistä tukea ja neuvontaa? Rikoksen tapahduttua tekijä saa tukea tapahtuneeseensa. Uhrin asema on myös aika vahva, mutta rikoksen selvittämiseen voi liittyä todistaja oleellisesti. Tarvitseeko todistaja tukea tai ohjausta rikosprosessin aikana. Kehittämishankkeeni teoriaosuudessa tuon esille rikosten määrät, selvitysprosentit sekä RIKUn toimintamallin auttaa todistajia todistamistilanteessa. Teoriaosuus sisältää Oikeusministeriön suositukset todistajille annettavasta tuesta sekä sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman STO2, jossa otetaan kantaa uhrin ja todistajan asemaan Suomessa.

Kehittämishankkeeni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla todistajia käräjä ja hovioikeudessa. Haastattelut analysoin induktiivisesti eli teemojen sisällä sisältölähtöisesti. Kohderyhmän valinta oli satunnaisesti kerätty.´

Todistajat kokevat, että heille ei ole tarpeeksi informoitu RIKUn tuesta ja neuvonnasta. Todistajat kertovat tarvitsevansa ohjausta todistamistilanteeseen. Useille todistajille tilanne on uusi ja ainutkertainen, josta he itse haluavat selvitytä mahdollisimman hyvin. Jos todistaja olisi saanut tuen aikaisemmin, heidän arkielämänsä olisi sujunut ehkä paremmin.

Todistajat tarvitsevat tukea tilanteeseensa. Tuki tulee kuitenkin liian myöhään todistajille, koska he saavat tuen samana päivänä kun saapuvat todistamaan. Poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä on tehostettava todistajan asemasta, heille pitää informoida RIKUn mahdollisuudesta auttaa ja neuvoa todistajia. Keskustelua on käytävä myös RIKUn organisaatiossa, miten todistajalle annettava tuki tulisi oikea-aikaisesti todistajalle.