Opinnäytetyöni tavoitteena oli kartoittaa Korouoman ja sen lähialueiden toimintaympäristöä Geopark-verkoston toimintamallin näkökulmasta sekä tutkia Geopark-verkoston ja yksittäisten geoparkien toimintaa. Toimeksiantajana työssä oli Posion matkailuyhdistys ry.

Työn teoriaosuus koostuu toimintaympäristön kuvauksesta, geoparkien toiminnalle tärkeän geomatkailun käsitteen selvittämisestä, katsauksesta Geopark-verkoston syntyyn ja toimintamalliin sekä geopark-konseptin määrittelemisestä ja kuvaamisesta. Toteutin työn empiirisen osuuden tekemällä kolme teemahaastattelua, joista yksi oli ryhmähaastattelu. Toisena tutkimusmenetelmänä käytin virtuaalista benchmarkingia, jonka avulla tutustuin geoparkien internet-sivuihin. Suomen ensimmäisen ja ainoan geoparkin, Rokuan, sivuston kävin läpi järjestelmällisesti. Käytin aineiston analysoinnissa teoriaohjaavaa menetelmää.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Korouoman ja sen lähialueiden toimintaympäristöllä on edellytyksiä lähteä hakemaan Geopark-verkoston jäsenyyttä. Alueella on suuri hyödyntämätön potentiaali, joka vaatii yhtenäisen hallinnon. Prosessin käynnistäminen edellyttää hallintorakenteen muodostamista, rahoituksen järjestämistä sekä yhteisen selkeän tahtotilan saavuttamista alueen toimijoiden välille. Alueellinen ja kansainvälinen verkostoituminen ovat myös edellytyksiä hakemuksen läpiviemiselle. Verkoston jäseneksi hakeminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja vahvaa sitoutumista. Jatkotutkimuksia tarvitaan esimerkiksi alueen luonnon ja lajiston kartoittamiseksi, geologisen perinnön tarkaksi määrittelemiseksi, geokohteiden perusteelliseksi listaamiseksi sekä kestävän kehityksen ohjeistuksen yhtenäistämiseksi.