Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tietoa työpaikkaohjaajien työssä oppimisen ohjaamisen osaamisen tasosta Rikosseuraamuslaitoksessa. Työpaikkaohjaajille kohdennetusta osaamiskartoituksesta saatujen tulosten perusteella tutkielma nosti esiin mahdollisia kehityskohteita niin työpaikkaohjaajien peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin hyödynnettäväksi valtakunnallisesti Rikosseuraamuslaitoksessa. Sekundäärisenä tavoitteena oli tuottaa uusia työkaluja työpaikkaohjaajille, edesauttaa työssä oppimisjaksojen laadukasta organisointia, lisätä työssä oppimisen ohjaamisen henkilökohtaistamisen osaamista, työssä oppimisjaksojen suunnittelua ja organisointia toteutuksen tasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi käsiteltiin erilaisia oppimisen tyylilajeja ja muotoja osana lopputyön kokonaisuutta. Vuonna 2012 opinnäytetyön aihetta valittaessa kiinnostus työssä oppimisen ohjaamista kohtaan lisäsi intressiä työpaikkaohjaamisen nykytilan kartoitukseen ja mahdollisen kehitystarpeen olemassaolon selvitykseen. Tarvetta tutkimuksen tekemiselle toiminnan tehostamiseksi lisäsi entisestään 2014 voimaan tullut Rikosseuraamusalan perustutkinnon rakenneuudistus. Aiempaan koulutusmalliin verrattuna työssä oppimisen osuus koko koulutuksen kestosta on lisääntynyt huomattavasti, koulutuksen sisältöön on lisätty vartijana toimimisen lisäksi rikosseuraamusasiakkaiden ohjaajana toimimiseen liittyviä elementtejä. Oman tarpeensa kehitystyölle aiheutti yhä lisääntyvä kansainvälinen ammattimaisesti toimiva rikollisuus sekä rikosseuraamusasiakkaiden monikansallisuus turvapaikanhakijoiden myötä ja niistä aiheutuva monimuotoinen osaamistarpeen lisääntyminen rikosseuraamustyössä. Tutkimusosio suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena Webrobol-ohjelmaa hyödyntäen sähköisenä tutkimuslomakekyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opettajien kanssa työpaikkaohjaajien yhteistyöpäivillä. Sähköisen tutkimuksen tueksi koottiin myös kvantitatiivista aineistoa laadukkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi. Aineisto koostui kirjallisesta tehtävästä, vapaamuotoisista vastauksista työssä oppimisen ohjaamisen osaamiseen ja sen kehittämistarpeeseen esitettyihin kysymyksiin sekä vastausten pohjalta käytyyn keskusteluun. Tutkimusotteena oli kehittävän työn tutkimus. Ohjaajina toimivat henkilöt kokivat osaavansa hyvin tärkeät taidot kuten yhteistyö, ongelman ratkaisu ja organisointi. Tutkimuksen mukaan nousi esiin myös kehittämisen kohteita kuten valtakunnallisen verkostoitumisen merkitys ja erilaisten ohjaustyylien ja -menetelmien osaaminen.