Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia syitä, miksi lapselle haetaan tukiperhettä. Lisäksi selvitimme kenen etu, lapsen vai vanhemman, nousi tärkeimmäksi, kun tukiperhettä haettiin ja näkyikö se hakemuksista. Tavoitteena oli löytää erilaisia syitä hakemusten taustalla sekä selvittää, mitkä syyt nousivat hakemuksissa eniten esille. Tärkein näkökulma tässä opinnäytetyössä oli lapsen etu, mutta aihetta tarkasteltiin osittain myös muut näkökulmat huomioiden. Työ tehtiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan soten perhehoitoyksikkö Pihlajan kanssa ja tutkimuksen tulokset tulivat heidän käyttöönsä. Pihlaja vastaa Keski-Uudenmaan alueen eli Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien tuki- ja sijaisperhetoiminnasta alueella. Näiden lisäksi Pihlajan alueeseen kuuluu Kerava.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentui yleisesti lastensuojelusta ja erityisesti siihen liittyvästä avohuollosta keskittyen tietoon tukiperheistä. Lisäksi käsiteltiin syitä tukiperheen hakemiseen sekä vanhemman, että lapsenkin puolelta. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttämällä induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Lisäksi analyysissä hyödynnettiin kvantifiointia. Molemmat tekijät tutkivat kaikki 84 tukiperhehakemusta ja niiden tulokset analysoitiin yhteneväisiksi. Tutkittavat hakemukset valittiin sen perusteella, mitkä sillä hetkellä olivat jonossa ja odottivat tukiperheen saantia Keski-Uudenmaan alueella.

Tulosten mukaan suurimpina syinä hakemuksille olivat vanhempien jaksamisen tukeminen, yksinhuoltajuus, tukiverkoston puute sekä vanhemman tai lapsen mielenterveysongelmat ja lapsen sairaudet. Hakemuksissa oli yhden syyn sijaan kuitenkin monia eri tekijöitä. Tuloksista näkyi myös yllättäviä tekijöitä, kuten maahanmuuttajien hyvin vähäinen määrä tai muiden kriisien vähäisyys. Johtopäätöksenä oli nähtävissä, että tukiverkoston puute näkyi hyvin vahvasti hakemuksissa. Usein tukiverkostosta ei kerrottu tarkemmin, joten mieleen nousi kysymys, oliko sitä kartoitettu riittävästi tai ollenkaan ennen hakemuksen tekoa. Tuloksista oli nähtävissä myös se, että syyt hakemuksille olivat moninaisia, joten jokainen hakemus on käytävä läpi yksilöllisesti jokaisen perheen tarpeen mukaan. Hakemuksissa ei nähty useinkaan, kenen etua siinä tavoiteltiin, mutta enemmän oli nähtävissä vanhemman tarve omalle ajalle.

Ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään ja samalla saisivat mahdollisia kehitysideoita lapsen edun ja oikeuksien huomioimisessa paremmin. Perheen tukiverkostoa olisi hyvä kartoittaa hyvin hakemuksen teon yhteydessä. Lisäksi jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmin perehtyä lasten etuun haastattelemalla lapsia.