Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeen kulttuuritulkkauksen arviointityötä. Tavoite oli selvittää kulttuuritulkkauksen mahdollistaman, maahanmuuttajavanhemmissa tapahtuneen, positiivisen muutoksen syy-seuraussuhteet ja indikaattorit sekä mallintaa positiivinen muutos. Muutoksen mallintaminen pohjautui realistiseen arviointiin ja muutosteoriaan (theory of change). Positiivisen muutoksen mallia käytetään Linkki-hankkeen sekä Pakolaisavun yksilötyön yksikön muiden toimintojen kehittämis- ja arviointityössä.

Opinnäytetyö toteutettiin kehitystutkimuksena laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineistoa varten haastateltiin kolmea maahanmuuttajaäitiä, kolmea työntekijää, jotka työskentelivät päiväkodissa tai koulussa sekä kolmea Linkki-hankkeen työntekijää.

Tulokset osoittivat, että positiivisen muutoksen maahanmuuttajavanhemmissa mahdollistivat vanhempien tiedon lisääminen, työntekijöiden tiedon lisääminen, väärinkäsitysten poistaminen, vuorovaikutuksen tukeminen, tulkkaus ja henkinen tuki. Maahanmuuttajavanhempien positiivinen muutos tapahtui heidän tiedoissaan, taidoissaan ja luottamuksessaan. Indikaattoreita, jotka osoittavat positiivisen muutoksen olivat viestien lukemisen lisääntyminen, aktiivisen ja oma-aloitteisen viestinnän lisääntyminen, lapsen päiväkodin- ja koulunkäynnin tukemisen lisääntyminen sekä vanhempien osallistumisen lisääntyminen päiväkodin ja koulun tapahtumiin.

Tärkeimmäksi johtopäätökseksi voidaan nostaa, että kulttuuritulkkauksen avulla saavutettu muutos maahanmuuttajavanhemmissa voidaan mallintaa. Mallin avulla pystytään osoittamaan kontekstisidonnaisesti kulttuuritulkkauksen vaikuttavat tekijät, niiden mahdollistamat muutokset sekä muutokset osoittavat indikaattorit. Mallinnusmenetelmää voidaan käyttää myös muihin yksilötyön yksikön toimintoihin, jolloin arviointityö saadaan yhtenäistettyä ja sidottua Pakolaisavun strategisiin tavoitteisiin. Muutoksen mallintaminen onkin Pakolaisavun yksilötyön yksikön kehityskohteena. Muutoksen mallia tulee tarkastella kehittämistyön periaatteiden mukaisesti säännöllisen väliajoin, jotta siihen voidaan tehdä korjauksia ja parannuksia muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.