Opinnäytetyöni lähti liikkeelle tarpeesta luoda asiakaspalautelomake, jonka avulla Porvoon kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden tuottamia palveluita voidaan arvioida, kehittää ja verrata keskenään. Porvoossa oli aikaisemmin kerätty palautetta suoraan varhaiskasvatuksen asiakasperheiltä, mutta koko kaupungin kattavaa asiakaspalautejärjestelmää ei ollut. Asiakaspalautteet olivat olleet yksikkökohtaisia ja jääneet yksiköiden omaan käyttöön, joten vertailukelpoista tietoa eri yksiköiden väliltä ei ollut saatavilla. Yhtenäinen asiakaspalautelomake myös tarjosi asiakasperheen huoltajille mahdollisuuden ja kanavan osallistua varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

Opinnäytetyö on kaksiosainen eli ensimmäisessä osiossa kuvaillaan ja avataan asiakaspalautelomakkeen kehittämisprosessia. Asiakaspalautelomakkeen kehittämisprosessia ohjasivat varhaiskasvatuksen laatukriteerit ja lomakkeesta toivottiin informatiivista ja tiivistä pakettia, jota olisi helppo kehittää tulevaisuudessa. Lomakkeen kehittäminen ja työstäminen olivat osa laadunparantamisohjelmaa, johon Porvoon varhaiskasvatuspalvelut olivat sitoutuneet. Kehittämisprosessin myötä syntynyt lomake tuli sähköiseen muotoon ja se toteutettiin kunta ZEF-pohjalle.

Opinnäytetyön toisessa osassa keskitytään asiakaskyselyn tulosten analysointiin ja esittelyyn tutkimuskysymysten kautta. Työ oli luonteeltaan pääosin määrällinen, jossa muutamilla laadullisilla kysymyksillä haettiin asiakaskyselyyn syvyyttä. Analysoinnissa ja tulosten esittelyssä keskitytään määrälliseen aineistoon, joka esitellään Hujalan ja Fonsènin (2009) kehittelemän laatumittariston kautta. Kerättyä aineistoa tarkastellaan myös kasvatuskumppanuus käsitteen valossa. Laadullisen aineiston osalta suoritettiin ainoastaan karkea alkuluokittelu, jotta kerätty aineisto olisi helpommin jatkotyöstettävissä tulevaisuudessa.

Tulosten perusteella Porvoossa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasta kuuntelevassa, kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Asiakaskyselyyn vastanneet huoltajat kokivat niin varhaiskasvatuksen ja kodin välisen viestinnän kuin fyysisen ympäristön turvallisuusnäkökulmat haasteina, jotka kaipaisivat tulevaisuudessa kehittämistä. Varhaiskasvatuksen kentällä toteutettua työtä pidettiin merkityksellisenä lapsen kasvulle ja kehitykselle ja siihen haluttiin panostaa tulevaisuudessakin. Huoltajien aktiivisuus ja osallistumishalukkuus varhaiskasvatuksen kehittämiseen näkyi työssä suurena avointen kysymysten vastausmäärinä.