Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko etäjohtaminen Uudenkaupungin kaupungin ikäihmisten palveluiden esihenkilöille ja vaikuttaako se esihenkilön työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lopputuotoksena kehittää käsikirja, kyselytutkimuksesta saatujen vastausten perusteella, ja näin organisaatio voisi tukea esihenkilöiden työhyvinvointia ja etäjohtamista.

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin etätyötä, etäjohtamista ja työhyvinvointia. Tietoperustassa tarkasteltiin myös etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin. Tietoperustassa hyödynnettiin kirjallisuutta, artikkeleita ja tutkimuksia aiheista.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta kyselytutkimuksessa hyödynnettiin myös kvantitatiivisia menetelmiä. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen muodossa. Aineiston sisällönanalysointiin käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyöstä saadaan tietoa, siitä kokevatko esihenkilöt etäjohtamisen onnistuvan terveydenhuoltoalalla. Aihetta lähestyttiin luomalla verkkopohjainen kyselytutkimus Uudenkaupungin kaupungin ikäihmisten palveluiden esihenkilöille, hyödyntämällä jo valmiiksi olevia olettamuksia aiheeseen liittyen. Opinnäytetyö tuotti tietoa, joka auttaa organisaatiota kehittämään ja tukemaan esihenkilöitä erilaisissa työnteon malleissa terveydenhuollossa.

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella vastaajat olivat alkaneet tekemään etätyötä vasta koronapandemian alettua ja nyt sitä toteutettiin muutamasta päivästä kokonaiseen viikkoon. Etätyössä saatiin paremmin työtehtäviä tehdyksi, mutta työtehtävät lisääntyvät kuitenkin helposti ja tauottaminen koettiin haastavana. Etä- ja hybridityö koettiin terveydenhuollon esihenkilön tulevaisuuden uudeksi työnteonmalliksi. Erityisesti hybridityön ajateltiin tukevan työhyvinvointia. Kyselytutkimuksessa ilmeni, että harva terveydenhuollon esihenkilö voi kuitenkaan tehdä kokonaan etätyötä.

Käsikirjan luomisessa hyödynnettiin kyselytutkimuksen tuloksia, jotka vahvistivat jo ennalta oletettavia hypoteeseja aiheesta sekä vastaajilta kerättyä palautetta käsikirjan sisällöstä. Käsikirja koostui teoriaosuudesta, jossa käsiteltiin etätyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä etäjohtamista. Työhyvinvoinnin käsite määriteltiin myös käsikirjassa. Lisäksi kyselytutkimuksen suljetut kysymykset esitettiin taulukko muodossa ja avoimet vastaukset kirjallisena yksinkertaistettuina lauseina. Käsikirjan pääpaino oli käytännön vinkeissä ja ohjeistuksissa, jotka liittyivät etätyöskentelyn onnistumiseen, oman työhyvinvoinnin tukemiseen ja etäjohtamisen onnistumiseen. Käsikirjan suunnittelun lähtökohtana oli helppokäyttöisyys, sekä sisältö, johon voi palata uudelleen ja jatkokehittämisen mahdollistaminen helposti. Käsikirjan tulevilta käyttäjiltä kerätty palautekysely oli myös positiivista. Käsikirja on opinnäytetyön liitteenä.