Nilkan inversiovamma on yksi yleisimmistä urheiluvammoista. Myös valtaosa squashissa esiintyvistä vammoista on alaraajavammoja ja erityisesti nilkan inversiovammoja. Nilkan inversiovammassa eli nilkan nyrjähdyksessä vamma kohdistuu nilkan lateraalipuolen nivelsiteisiin. Nilkan inversiovammat jäävät usein vain osittain hoidetuksi, joka on yksi suurimmista syistä nilkan uudelleen nyrjähtämiseen. Uudelleen nyrjähtäneiden nilkkojen määrä on jopa 40 %. Monesti yksilöillä on kuva, ettei nilkan nyrjähdys ole vakava vamma ja lajiin palataan tämän vuoksi liian nopeasti. Squash on fyysisesti vaativa laji, joka sisältää paljon suunnanmuutoksia pienessä tilassa. Mitä enemmän laji edellyttää äkillisiä suunnanmuutoksia ja voimakkaita ponnistuksia, sen tärkeämpää huolellinen ja lajispesifi kuntoutus on.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja materiaalia squashpelaajille ja -valmentajille nilkan inversiovammoista, niiden ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta takaisin lajin pariin. Tarkoituksena oli kerätä uusinta, näyttöön perustuvaa tutkimustietoa nilkan inversiovammoista, niiden ennaltaehkäisystä sekä kuntoutuksesta. Niiden pohjalta tuotettiin kuvallinen lajispesifi kuntoutusopas squashiin, jota valmentajat ja pelaajat voivat hyödyntää vammojen ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Squashliiton kanssa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisältää squashin lajikuvauksen, nilkan anatomisen rakenteen ja inversiovammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen takaisin lajin pariin. Tämä opinnäytetyö on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena syntyi nilkan inversiovamman kuntoutusopas squashiin. Opas squashvalmentajille ja –pelaajille muodostettiin opinnäytetyöhön kerätyn tietoperustan pohjalta. Oppaan sisältö koostuu nilkan inversiovamman lyhyestä kuvauksesta, alkuvaiheen hoidosta sekä esimerkkiharjoitteista kuntoutuksen eri vaiheisiin aina lajispesifeihin harjoitteisiin asti.

Nilkan inversiovammojen ennaltaehkäisyn sekä kuntoutuksen keskeisiksi kohdiksi tutkimuksista sekä kirjallisuudesta nousee liikkuvuus-, lihasvoima-, proprioseptinen- ja lajispesifiharjoittelu. Myös nilkan ulkoisten tukien käyttöä suositellaan ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa ja erityisesti lajiin paluussa. Squashpelaajilla lajispesifisten harjoitteiden tulisi sisältää räjähtäviä suunnanmuutoksia, lentovaiheita, laskeutumisia yhdenjalan varaan ja erilaisia hyppyharjoitteita.

Tutkimuksia tarvitaan lisää yleisesti squashista lajina sekä lajissa esiintyvistä nilkan inversiovammoista. Jatkokehittämisenä oppaan käytettävyyttä ja vaikuttavuutta voisi tutkia kyseisellä kohderyhmällä. Käytettävyyttä voisi arvioida haastattelemalla oppaan käyttäjiä ja vaikuttavuutta tutkimalla vähenevätkö nilkan inversiovammat opasta hyödyntäneillä.