Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsaukseen perustuen tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetut lääkkeelliset keinot sekä terveydenhoitoalan ammattilaisen käyttämä motivoiva haastattelu ja niiden vaikutus tupakoitsijan motivaatioon lopettaa tupakointi. Työn tavoitteena on antaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle lisää keinoja ohjata asiakasta tupakoinnin lopettamisessa motivoimalla sekä tarjoamalla lääkkeellisiä keinoja. Opinnäytetyön aihe oli osana PolkuPärjäin-osahanketta, joka oli osa laajempaa Pumppu-hanketta, jossa Laurea-ammattikorkeakoulu oli osatoteuttajana. Pumppu-hankkeessa oli pyrkimys kehittää monituottajamalleja ja hyvinvointipalveluita. Pumppu-hanke toimi vuosina 2011–2014.

Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmää käyttämällä saatiin otos työn aihetta käsittelevästä aineistosta ja aineistoa tarkasteltiin kriittisesti. Katsauksen tulokset koottiin kahdesta kansallisesta ja kahdeksasta kansainvälisestä artikkelista ja tutkimuksesta. Katsaukseen otettiin mukaan tutkimuksia ja artikkeleita yhteensä kymmenen. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.

Keskeisinä tuloksina katsauksessa nousi esille, että tällä hetkellä on vain kolme hyväksyttyä lääkeainetta Euroopassa, jotka ovat tarkoitettu tupakoinnin lopettamiseen: varenikliini, bupropioni ja nikotiinikorvaushoitotuotteet. Nikotiinikorvaushoito, bupropioni ja varenikliini ovat suositeltuja lääkinnällisiä keinoja tupakoinnin lopettamiseen. Nikotiinikorvaushoitotuotteet ja bupropioni auttoivat tupakoinnin lopettamisessa noin 80 prosenttia paremmin kuin lumelääke. Varenikliini taas kaksinkertaisti tupakoinnin lopettamisen mahdollisuuden lumelääkkeeseen verrattuna.

Katsauksen tuloksista selvisi myös, että motivoiva haastattelu voi olla tehokas keino tupakoinnin lopettamisen tukena. Haastattelun vaikutuksen tehokkuutta lisäsi se, että motivoivan haastattelun toteutti lääkäri tai siihen koulutuksen saanut henkilö ja jos haastattelu kesti yli 20 minuuttia. Tupakoitsijan motivoiminen on usein yksi iso tekijä tupakoinnin lopettamisessa ja lopettamispäätöksessä pysymisessä. Motivoivaan haastatteluun on kehitetty tupakoinnin lopettamista varten valmis runko, joka on 5R-malli.

Katsauksen perusteella voidaan siis todeta, että tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetut lääkkeet lisäävät huomattavasti tupakoinnin lopettamisen onnistumista ja tupakoimattomuudessa pysymistä. Tupakoinnin lopettamisen onnistumisen todennäköisyyttä lisää, jos potilas saa lopettamispäätökseensä tukea. Terveydenhoitoalan ammattilaisen toteuttama motivoiva haastattelu voi lisätä mahdollisuuksia tupakoimattomuudessa pysymiseen entisestään.

Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin, että miten lääkehoidon ja motivoivan haastattelun yhdistäminen tukee potilaan tupakoinnin lopettamista. Saataisiinko tällaisesta yhdistelmähoidosta entistä parempia tuloksia tupakoinnin lopettamisessa ja tupakoimattomuudessa pysymiseen.