Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia pölyn leviämistä asuinhuoneistoissa linjasaneerausprojektien aikana. Työssä vertailtiin huoneistoissa olevia pölypitoisuuksia eri työvaiheiden aikana. Lisäksi tavoitteena oli tutkia saneeraustyömaalla yleisesti käytettyjen pölynhallintamenetelmien toimivuutta. Pölyn leviämistä tutkittiin sekä työntekijän että asukkaan näkökulmasta.

Tutkimuksen menetelmänä olivat hiukkasmittaukset, joita tehtiin kahdessa erilaisessa asuinkerrostalon linjasaneerauskohteessa. Hiukkasten lukumääräpitoisuutta mitattiin TSI AeroTrak 8220 -optisella hiukkaslaskurilla. Hiukkasten massapitoisuutta mitattiin gravimetrisesti IOM-keräimillä. Molemmissa tutkimuskohteissa tehtiin ns. perinteinen linjasaneeraus. Mittausten aikana tutkimuskohteissa tehtiin erilaisia purku- ja rakennustöitä.

Tuloksena saatiin kerättyä runsaasti mittausdataa, jota analysoimalla päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Korkeimmat pölypitoisuudet mitattiin purkutöiden aikana. Puhtaaksi tarkoitettujen tilojen eristämisessä käytetyt työnaikaiset suojaseinät osoittautuivat toimivaksi pölynhallintamenetelmäksi. Pölyisimpienkin työvaiheiden aikana pitoisuudet puhtaaksi tarkoitetuissa tiloissa olivat huomattavasti alhaisemmat kuin suojaseinän toisella puolella työalueella. Alipaineistajan käytöllä havaittiin olevan suuri merkitys pölyn leviämiseen töiden aikana ja myös töiden päätyttyä.

Pölynhallintamenetelmien oikealla käytöllä on lopulta ratkaiseva merkitys niiden toimivuuteen. Työnaikaisten suojaseinien kulkuaukot tulee pitää suljettuina pölyisimpien työvaiheiden aikana. Alipaineistettuna työnä tehdyssä kylpyhuoneen purkutyössä alipaineistaja tulisi olla käynnissä koko työpäivän ajan, vaikka välillä pidettäisiin taukoja.