Jäteveden puhdistamiseen on liittynyt jatkuvaa tarvetta tehostaa prosessia ja resurssitehokkuutta sekä parantaa etäkäyttömahdollisuuksia. Prosessisuunnittelussa on tehostamiseen liittyvissä projekteissa havaittu jätevedenpuhdistamoiden instrumentoinnin kaipaavan käytännönläheistä selvitystä mittausten toteutusten ja toimivuuden sekä käyttäjien toiveiden ja käyttötapojen suhteen. Työssä selvitettiin kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla käytettävien analyysimittausten toimivuutta ja käytettävyyttä prosessia operoivien henkilöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli dokumentoida käytössä olevia mittausmenetelmiä ja käyttöön liittyviä ratkaisuja sekä eri mittausmenetelmistä saatuja käytännön kokemuksia.

Tutkimusmenetelmänä oli käyttöhenkilöstölle osoitettu kyselytutkimus, jota täydennettiin puhelinhaastatteluilla ja vierailuilla. Tarkasteltavia kokonaisuuksia olivat laitteiden toiminta, ominaisuudet, huolto, mittaustiedon käyttö ja kehitystoiveet. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään hyviä käytäntöjä ja kokemuksia analyysimittausten toteuttamiseksi. Lisäksi analyysimittauksista laadittiin markkinatilanneselvitys suomalaisten laitetoimittajien edustamien laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja käytetyistä mittausmenetelmistä.

Tulosten perusteella laitevalikoima prosessinohjauksen tarpeisiin on kattava ja useissa tapauksissa eri vaihtoehtoja on useita. Hyvin toimineita mittauksia olivat erityisesti optisiin menetelmiin perustuvat mittaukset. Myös automaattisilla puhdistuslaitteilla varustetut laitteet sekä automaattisesti kalibroivat analysaattorit toimivat yleensä hyvin. Heikosti toimineita laitteita olivat epäsäännöllisesti huolletut ioniselektiiviset anturit. Laitteiden huollon merkitys on kuitenkin suuri ja hyvin ylläpidettynä kaikilla mittausmenetelmillä pystytään toteuttamaan prosessinohjauksen tarpeisiin riittävät analyysimittaukset.