Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia rooleja lastentarhanopettajat antavat itselleen ja työlleen osana pakolaislapsen kotoutumisen prosessia. Tavoitteena oli myös vertailla kirjallisuudesta löytyviä rooleja lastentarhanopettajille, sekä lastentarhanopettajien itsensä nimeämiä rooleja. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston kanssa.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, ja aineistonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi lastentarhanopettajaa, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet pakolaistaustaisten lasten kanssa päiväkodissa. Aineisto kerättiin joulukuussa 2015. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Teoreettisena viitekehyksenä oli integraatio ja kotoutuminen. Lisäksi teoreettisessa osuudessa perehdyttiin laajasti monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen liittyvään kirjallisuuteen sekä pakolaisuuden tematiikkaan.

Lastentarhanopettajat nimesivät haastatteluissa rooleja liittyen pakolaislapsen ja -perheen kanssa työskentelyyn, ympäristöön ja muuhun lapsiryhmään, sekä omaan ammatillisuuteensa ja ennakkoluuloihinsa. Aineistosta nousi vahvasti esiin kulttuurin ja kielen tukeminen lastentarhanopettajan roolina. Tärkeää oli myös toimiminen arkipäivän kontaktina, lasten vertaisryhmän kulttuurisena tulkkina, sekä omien ennakkoluulojensa pohtijana.

Lastentarhanopettajat kokivat oman roolinsa pakolaislapsen kotoutumisen prosessissa merkittäväksi. Keskeistä kaikkien haastateltujen puheessa oli arki. Arki-sanaa käytettiin kuvaamassa normaaliutta, turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Toinen keskeinen huomio oli se, että perheen kotoutumisen prosessi on erottamaton lapsen kotoutumisesta. Aineistosta roolina nousi esille myös pakolaislapsen oireilun kartoittaminen ja tilan antaminen trauman käsittelylle. Haastatteluaineistosta oli nähtävissä, että lastentarhanopettajat olivat halukkaita haastamaan itseään ja kehittymään nimenomaan ennakkoluulojen vähentämiseksi. Näemme tämän lastentarhanopettajien valmiutena reagoida muuttuvaan ympäristöön ja vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin reflektion kautta itseään kehittämällä. Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettäviä, mutta niitä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ohella myös esimerkiksi kouluissa, lastensuojelussa ja maahanmuuttotyössä.