Tämän opinnäytetyn tarkoituksena oli selvittää Aivovammaliitto ry:n vammautuneiden jäsenten kokemuksia henkilökohtaisesta avusta. Aineisto on kerätty puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Valitsin kyseisen aineistonkeruumenetelmän, koska opinnäytetyöstäni oli tarkoitus tulla kvantitaviinen ja kyselylomake on käytännöllinen tapa kerätä laaja aineisto. Kyselyssä oli 20 kysymystä, joista kahdeksan avoimia. Kyselylomake lähettiin Aivovammaliiton jäsenyhdistysten sähköpostilistoille sekä muutamaan Facebook-ryhmään.

Aivovammaliitto on vuonna 1992 perustettu etujärjestö henkilöille, joilla on aivovamma, sekä heidän läheisilleen. Järjestön tarkoituksena on edistää aivovamman kanssa elävien henkilöiden itsenäistä suoriutumista yhteiskunnassa yhdenvertaisena muun väestön kanssa. Lokakuussa 2015 liittoon kuului 2004 jäsentä, joista 934 vammautuneita. Traumaperäinen aivovaurio syntyy tapaturmaisesti päähän kohdistuvasta iskusta. Aiheuttajia ovat mm. liikenneonnettomuudet, kaatumiset, putoamiset, pahoinpitely ja työtapaturmat. Aivovamma aiheuttaa tyypillisesti esimerkiksi muistin, toiminnanohjauksen, vireystilan ja tunne-elämän häiriöitä.

Henkilökohtainen apu on lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista perusteella subjektiivinen oikeus kaikille, joilla on jokin vaikea vamma tai sairaus. Sen tarkoituksena on tukea asiakkaan arkea ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä mahdollistaa esimerkiksi harrastaminen. Avustaja auttaa elämään mahdollisimman normaalia arkea ja tekemään asioita, joita vaikeavammainen henkilö ilman vammaa tai sairautta tekisi itsenäisesti.

Teoreettisena taustana opinnäytetyössäni on erityisesti Railion ja Karjalaisen (2012) osallisuuden ja syrjäytymisen teoria, jonka mukaan osallisuus koostuu kolmesta eri osa-alueesta. Nämä ovat kohtaaminen, kuuleminen, tunnustaminen (acting), riittävä toimeentulo ja tasa-arvoiset palvelut (having) sekä mukaanottaminen, hyväksyminen, luottaminen (belonging). Henkilökohtainen apu tukee tämän aineiston perusteella selkeimmin osallisuuden ”belonging”- osa-aluetta. ”Acting”-osa-alue vaikuttaa korostuvan henkilökohtaisen avustajan ammattitaidossa. Työnantajan kohtaaminen, kuuleminen ja esiinnostaminen ovat henkilökohtaisen avustajan ammatin perusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 39 henkilöä. Tulosten perusteella henkilökohtaista apua tarvitaan erityisesti arjen hallintaan ja harrastuksiin osallistumiseen. Vastaajat toivoivat, että apua saisi enemmän ja sitä myönnettäisiin helpommin. Lähes kaikki vastaajat olivat maininneet kodinhoidollisen avun osallisuutta tukevana tekijänä. Vastausten perusteella henkilökohtaisten avustajien koulutukseen tulisi panostaa. Tässä opinnäytetyössä vastausten määrä jäi todella pieneksi. Laajemman aineiston voisi saada esimerkiksi haastattelututkimuksella.