Tämän opinnäytetyö käsittelee kosteikkokasvien käyttöä vedenlaadun parantamisessa. Työssä käytettiin pienennettyä ja yksinkertaistettua versiota kosteikosta. Työssä seurattiin kahden eri jäteveden käyttäytymistä tässä kosteikossa. Jätevedet joita käytettiin, olivat synteettisesti valmistettu jätevesi, sekä Suomessa sijaitsevan suuren kokoluokan panimon jätevettä, josta näyte on otettu tasausaltaan jälkeen. Seurannat sekä tuloksien analysointi suoritettiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Jätevesistä analysoitiin fosfaatti- ja nitraattipitoisuudet, sekä synteettisen jäteveden seurannassa tutkittiin myös kuparin käyttäytymistä tässä liuoksessa. Nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien analysointi tapahtui fotometrisillä testeillä. Kuparipitoisuudet analysoitiin käyttäen MP-AES–menetelmää. Molempien jätevesiseurantojen jälkeen analysoitiin jätevesien kanssa kosketuksessa olleiden kasvien viherosat, juuriosat sekä maa-aines käyttäen XRF–menetelmää, jolla saatiin näihin imeytyneen fosforin sekä kuparin määrät ppm – yksikössä. Panimolta saadun jäteveden seurannan kasvien viherosat sekä juuriosat tuhkattiin tarkemman tuloksen aikaansaamiseksi.

Näiden seurantojen tarkastelujaksojen pituudet olivat 11 vuorokautta ja 10 vuorokautta. Molempien tarkastelujaksojen tulokset olivat melko johdonmukaisia. Kosteikkokasvit onnistuivat kuluttamaan ensimmäisen 4 vuorokauden aikana vedestä fosfaattia suurissa määrissä, jonka jälkeen fosfaattipitoisuudet nousivat todella paljon. Synteettisen jäteveden seurannassa analysoitiin myös kuparin käyttäytymistä jätevedessä, joka joutuu kosketuksiin kosteikkokasvien kanssa. Nämä kosteikkokasvit onnistuivat sitomaan itseensä 96 % käytetystä kuparista.