Tässä opinnäytetyössä käsitellään tapettifragmenttien säilyttämisen merkitystä, ja erityisesti yksityishenkilöiden roolia niiden tallentajana. Työssä selvitetään paperitapettien matkaa osaksi suomalaisia interiöörejä, ja sitä kuinka historiallisia tapetteja päätyy lopulta niin museokokoelmiin kuin yksityishenkilöidenkin omistukseen.

Museoiden yhä enemmän standardisoidussa maailmassa se esine, jolla ei ole erityisiä historiatietoja on ymmärrettävästi vähempiarvoinen kuin vastaava esine, jonka historia on dokumentoitu huolella.

Yksityishenkilöt tallentavat museoiden ohella kulttuuriperintöämme. Siinä missä museoilla on selkeät ohjeistukset objektien yhteyteen kirjattavista olennaisista tiedoista, ei kukaan valvo yksityishenkilöiden toteuttamaa informaation keruuta ja dokumentointia. Jotta vältytään tiedon katoamiselta ja/tai vääristymiseltä, on tiedot dokumentoitava ja kirjattava huolellisesti. Seuraava askel on tämän tiedon säilyttäminen. Näihin kumpaakin yksityishenkilön suorittamaan työhön on tarpeellista tarjota työkaluja.

Tässä opinnäytetyössä esitellään kuusiportainen yksinkertainen ohjeistus ja dokumentointi-lomake yksityishenkilöiden käyttöön tapettifragmenttien keräämiseen, säilyttämiseen ja dokumentointiin.

This thesis deals with the importance of preserving wallpaper fragments, and in particular the role of private citizens as their preservers. The thesis discusses the history of paper-based wallpapers in Finnish building interiors and how historic wallpapers eventually end up in museum collections as well as under private ownership.

In the increasingly standardized world of museums, an object without specific historical information is understandably inferior to a similar object whose history has been carefully documented.

In addition to museums, individuals record our cultural heritage. Where museums have clear guidelines for recording the essential information of objects, nobody controls the collection of information and documentation done by private individuals. All information must be documented and recorded carefully to avoid its loss and/or distortion. The next step is then to preserve this information. It is necessary to provide private individuals with tools for this work.

This thesis presents a six-step simple instruction and a documentation form for the use of private individuals for collecting, storing and documenting wallpaper fragments.