Kartat ovat olleet ihmiskunnan käytössä paikkatiedon visuaalisena esitystapana vuosituhansia. Digitalisaatio on tuonut mobiililaitteilla toimivat kartat kaikkien saataville. Tässä insinöörityössä käsiteltiin maastokarttaa, jonka on tarkoitus kuvata maaston erityispiirteitä hyvin yksityiskohtaisella tasolla järvistä ja meristä aina siirtolohkareisiin sekä pieniin polkuihin asti.

Käytännössä kaikki digitaaliset karttapalvelut, joita käytämme tänä päivänä, esittävät tarjoamansa karttatasot rasterikuvamuodossa. Tekniikan ja laitteistojen kehittymisen myötä myös vaihtoehtoiset kartan piirtotavat ovat tulleet mahdollisiksi. Yhtenä esimerkkinä näistä on tätä insinöörityötä varten kehitetty vektorikartta, joka ei eroa visuaalisesti rasterikartasta mutta hyödyntää vektorigrafiikkaa kartan piirtämisessä.

Koska vektorikartta piirretään vasta käyttäjän laitteen päässä, se mahdollistaa dynaamisia ominaisuuksia, jotka eivät ole toteutettavissa perinteisille rasterikartoille. Esimerkkejä tällaisista ominaisuuksista ovat tarpeettomana pidetyn karttamerkin piirtämättä jättäminen tai polun pituuden laskeminen suoraan elementin tietojen avulla. Rasterikartoista tutut merkkien selitteet voidaan vektorikartassa korvata interaktiivisella tavalla siten, että karttamerkkiä osoittamalla saa esiin sen tiedot.

Tiedot maastokartan elementeistä ja niiden sijainneista vektorikartan piirtämistä varten saatiin Maanmittauslaitoksen avoimen datan maastotietokannasta. Näiden automaattiseen käsittelyyn kehitettiin ohjelma, joka ottaa vastaan maastotietokannan karttaruudun ja tuottaa siitä vektorikartan piirtämiseen tarvittavan Javascript-koodin.

Työn tuloksia voidaan käyttää apuna vektoripohjaisia karttasovelluksia kehitettäessä. Työstä on myös hyötyä, mikäli haluaa syvällistä analyysiä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan määrittelyistä ja näiden jatkokäsittelystä. Työn ohessa toteutettu vektorikarttademo on laajennettavissa täysimääräiseksi koko Suomea koskevaksi karttapalveluksi.